Mukavuusvyöhyke voi olla myös epämukavuusvyöhyke. Jos elämme tarpeeksi kauan vaikeissa olosuhteissa niistä muuttuu meille normaalia. Totumme asioihin jotka jostain toisesta tuntuisivat sietämättömiltä. Emme enää välttämättä edes tunnista, ettei näin tarvitsisisi olla, että voisimme itse pienillä asioilla muuttaa elämää paremmaksi. Tai emme tiedä mistä aloittaa, uusi tuntuu pelottavalta. Ahdistus ja negatiiviset tunteet voivat olla tuttuja ja turvallisia ja siksi niiden muuttaminen voi tuntua kuin astuisi pelottavaan tuntemattomaan. Yleensä uusi pelottaa aina, se on ihmiseen sisäänrakennettu. Ja vaikka uusi olisi parempaa, se voi tuntua uhalta.
Tässä 6 itselleni toimivaa ja henkilökohtaisesti testattua tapaa jolla voit opetella kohtaamaan tuota uutta ja pelottavaa mutta hyvää tekevää rohkeammin.
- Tunnista omat mukavuusvyöhykkeelläsi olevat asiat
Asioiden tiedostaminen on ensimmäinen askel kaikessa, niin tässäkin. Se, että jokin asia on sinun mukavuusvyöhykkeelläsi ei tarkoita, että se olisi automaattisesti hyväksi sinulle. Ja usein elämässämme on useitakin asioita joita teemme tavan ja tottumuksen vuoksi, emme oman hyvinvointimme takia. Voimme tottua jopa parisuhteessa henkiseen ja fyysiseen alistamiseen, jatkuvaan stressitason koholla olemiseen tai yleisimpinä kiireeseen, itsemme laiminlyöntiin ja huonoon ravintoon. Kun asiat jatkuvat tarpeeksi pitkään samanlaisena ihminen tottuu ja turtuu siihen.
Tunnista mitkä asiat ovat sinun mukavuusvyöhykkeellä ja tunnista näistä asioista myös ne mitkä niistä tekee aidosti hyvää sinulle ja ja mitkä lisäävät hyvinvointiasi. Tunnista myös ne jotka tiedostat olevan sinua vastaan. Tee näistä asioista lista. Kirjoita listaan minkä asioiden toivoisit olevan toisin. Kirjoita positiivinen vastine negatiivisen asian tilalle.
Moni asia taas joka tekisi sinulle aidosti hyvää on taas epämukavuusvyöhykkeelläsi. Minulle tälläisiä asioita oli joskus esimerkiksi hieronnassa käyminen. Minun piti opetella ottamaan vastaan hyvinvointiani tukevaa kosketusta. Jos koet samoin niin mene hierontaan. Muutaman kerran jälkeen et enää jännitä. Totut asioihin joita toistat tarpeeksi usein. Pidä huoli, että totutat itseäsi aidosti sinua auttaviin asioihin. Jos epämukavuusvyöhykkeelläsi on jokin tietty liikunta vaikka uiminen muttet kehonkuvasi vuoksi salli sitä itsellesi, mene kohti sitä. Kylpylät ja hemmotteluhoidot voivat olla myös epämukavuusvyöhykkeellä kuten myös matkustelu, tietyt harrastukset tai erilaiset tapahtumat. Tunnista mukavuus- ja epämukavuusvyöhykkeellä olevat asiat elämässäsi ja mieti pitäisikö niiden olla toisinpäin….
Kaikkeen voi tottua, myös hyvään, mutta sitä pitää ensin harjoitella.
– Riko tyyliäsi. Tee asioita joista tunnet ettet ”ansaitse” niitä
Onko jokin sinulle ”liian hyvää.” Mene sitä kohti. Muista, että asiat joiden suhteen koet nyt ”huonommuutta” ja sitä ettet ansaitsisi niitä itsellesi, voi muuttua. Mikä tahansa mihin totumme voi muuttua tavalliseksi. Arvotamme usein asioita esimerkiksi hinnan suhteen. Kallis koru, hajuvesi tai joku ylellinen loma voi tuntua siltä, että eihän se itselle sovi. Mitä jos voittaisit luxusloman Bahamalle, osaisitko todella nauttia siitä?
Älä anna rahan arvottaa kokemuksia suhteessa itseesi. Mikään kokemus tai esine ei oikeasti arvota sinua ihmisenä jos et anna sen tehdä niin. Oletko miettinyt, että elämäntapojesi tai jopa tyylisi takana voi olla arvottomuuden tunteita. Opettele tekemään asioita jotka eivät ole sinun tyyliäsi. Aloita pienestä, mene kahvilaan joka on sinulle ”liian hieno”, totuta itseäsi ylellisyyteen. Et tarvitse tähän välttämättä rahaa, voit tehdä työtä myös ajatustasolla. Kiinnitä huomiotasi arjen valintoihin, ajatteletko aina, että sinulle riittää vähempikin? Varmasti se on totta, että monesti riittääkin ja osittain vaatimattomuus kaunistaa, varsinkin silloin kun omat valinnat pohjautuvat eettiseen ajatteluun mutta mitä valinnat kertovat sinusta itsellesi oikeasti? Onko takana aidosti ideologia vai sittenkin arvottomuus? Kysymys ei niinkään ole valinnoista, kuluttamisesta tai pröystäilystä vaan nimenomaan tunteesta kaiken takana.
Olin kerran töissä liikkeessä jossa myytiin niin hienoja ja kalliita tavaroita, että ensimmäisinä työpäivinäni tunsin arvottomuuden ja huonommuuden tunteita niiden rinnalla. Vuoden jälkeen nuo alun ensimmäiset tuntemukseni ja ajatukseni tuntuivat täysin hölmöiltä.
Hienot tavarat ja kalliit merkit voivat usein toimia päinvastoinkin, koetko ettet ole mitään ilman näitä asusteita? Ehkä voit oppia paljon itsestäsi siirtymällä pois ulospäin näkyvästä statuksestasi ja oppia tunnistamaan rehellisesti arvottomuuden tunne joka on kaiken takana. Tiedostaminen on paranemisen ensimmäinen askel.
Uskalla rikkoa tyyliäsi ja murtaa esiin todelliset tunteesi. Opettele hyväksymään itsesi ja näkemään luonnollinen kauneus ja arvokkuus. Tiedosta mitä on aito rakkaus itseesi ja kuinka hyvin se toteutuu elämässäsi.
- Anna itsellesi lupa omiin unelmiisi
Jossain on sanottu, että jos unelmasi eivät pelota sinua ne eivät ole tarpeeksi isoja. Itse kuulun siihen ihmisryhmään joka ajattelee elämän kasvun mahdollisuutena. Jos jäämme laakereille lepäämään turrumme ja totumme joskus huonoihinkin olosuhteisiin itsemme kannalta. Haaveet ja unelmat ovat hyvää bensaa liikkeellä pysymiseen, ja kehittymiseen. Niiden avulla olemme usein motivoituneempia liikkumaan elämässä eteenpäin ja muuttumaan. Haaveet ja unelmat kertovat elämänhalusta. Ne ovat jotain josta voi saada inspiaatiota ja voimaa jatkaa vaikeissa hetkissä.
Anna itsellesi lupa haaveillla, vaikka ihan hölmöistä jutuista. Ne voivat olla hölmöjä muille mutta ei sinulle. Ja usko, että todella olet haaveidesi arvoinen, voit myös saada kaiken minkä pystyt kuvittelemaan. Voitko kuvitella, että uransa alussa työtön, useimmista paikoista torjuttu näyttelijä Jim Carrey piti lompakossaan miljoonan dollarin tekaistua shekkiä jolla vahvisti uskoa unelmiinsa. Lopulta hän sai toivomansa suosion ja nykyisin hänellä on miljoonien omaisuus. Tuo määrä rahaa ei kuitenkaan tuonut hänelle omien sanojensa mukaan sisäistä onnea joka vahvistaa sen, että unelmissa tärkeintä onkin itselle niiden laatu, ei määrä tai rahallinen arvo. Kaikkien ei tarvitse haaveilla maineesta, joku voi haaveilla erämökistä jonne pääsee täydelliseen rauhaan. Olipa haaveesi mikä tahansa vain itse olet oikea ihminen määrittämään sen merkityksen itsellesi. Anna siis lupa kaikelle jota sydämestäsi kaipaat ja ehkä jonain päivänä se on todellisuuttasi.
– Sano useammin kyllä itsellesi kuin muille
Kuunteletko kehosi viestejä tai tunteitasi? Uskotko niiden viestejä vai toimitko niitä vastaan? Meneekö muiden pyynnöt aina omien tuntemustesi edelle vai osaatko kunnioittaa väsymystä tai muuta merkkiä itsessäsi? Tunnistatko milloin on aika laittaa stoppi tekemiselle ja vain olla?
Nämä on helppoja ja hyvin vaikeita asioita samaan aikaan. On niin helppo ajatella, että jaksaa vielä yhden keikan, yhden tunnin, yhden päivän, yhden viikon….Siitä tulee helposti lisää yksi kuukausi, yksi vuosi ja kohta vuosikymmen. Jos et laita stoppia nyt se venyy ja venyy kauemmas… Jos koet tällä hetkellä uupumusta, itsesi auttamiseksi on hyvä tehdä toimintasuunnitelma nyt heti . Ja paras on ryhtyä kuuntelemaan itseään joka hetkessä, rehellisesti. Mitä pidempään huonovointisuutesi jatkuu, sen pidempään sen purkamisessa menee. Nykyään niin yleisen työuupumuksen hoitamisessa vuosi on lyhyt aika. On siis parempi kiinnittää huomiota itseen tässä hetkessä kuin vasta silloin ”kun on liian myöhäistä.”
– Ota vastaan muiden tarjoama apu ja lahjat
Monelle ensimmäinen tunne joka nousee muiden avun tarjoamisesta on huonommuus ja syyllisyys. Se estää avun vastaanottamisen kokonaan. Torjumme muiden avun koska emme halua kohdata sen aiheuttamaa tunnetta itsessämme.
Tarkastele siis rohkeasti tunnetta joka herää kun sinulle tarjotaan apua tai saat lahjoja. Oletko itse itsesi tiellä? Teetkö tämän tunteen kautta elämästäsi itseasiassa vaikeampaa kuin se voisi olla? Estätkö ja torjutko tarjotun avun? Olisiko siinä jotain opittavaa mitä tunne sinulle viestittää? Perustuuko käsityksesi vääriin uskomuksiin omanarvontunnosta?
Luonnollisimmillaan elämä on kuin sisään ja uloshengitys, saamme ja vastaanotamme. Tämä on täysin neutraali asia. Ilman sisäänhengitystä ei ole uloshengitystäkään. Sen kummemaa sen ei tarvitsisi olla ihmisten elämässäkään.
Tee pieni testi onko vastaanottaminen ja saaminen elämässäsi tasapainossa. Hengitä pitkä hengitys sisään ja laske 1, 2 , 3….hengityksesi ajan…mihin lukuun pääsit? Päästä nyt ilma ulos keuhkoistasi pitkällä uloshengityksellä ja laske taas alusta. Saitko samat luvut? Kumpaa puolta sinun pitäisi elämässäsi kehittää hengityksesi perusteella, antamista vai vastaanottamista? Jos molemmat hengityksesi olivat yhtä pitkät olet sen mukaan balanssissa.
– Opi pyytämään apua muilta
Pienenkin avun pyytäminen kulttuurissamme voi olla iso kynnys. Sitä on syytä opetella. Aloita pienestä. Mutta aloita. Tässäkin voi kehittyä. Tykkään esimerkiksi paljon sanonnasta ”Vaatii kokonaisen kylän kasvattaa lapsi.” Meitä ei ole luotu olemaan yksin tai pärjäämään yksin. Lapsiakaan ei ole tarkoitus kenenkään kasvattaa täysin yksin. Valitettavasti näin kuitenkin kulttuurissamme usein tapahtuu. Jokin vahva vietti meissä siihen nykyisin on. Mistä se kumpuaa?
Tämä uskomus aiheuttaa vain pahoinvointia kaikkien keskuudessa. Muiden auttaminen (kunhan se ei mene yli oman jaksamisesi ja hyvinvointisi) on suurin hyvinvoinnin lähde ihmisille. Se on asia josta saa merkityksellisyyden tunteen elämään. On tutkittua tietoa, että ihmiset jotka auttavat muita ovat onnellisimpia. Joten vink vink, tarjoa lähimmäisellesi mahdollisuus tähän myös omasta elämästäsi.
0 kommenttia