Aistien johdatuksella

01.02.2024 | Runo | 0 Kommenttia

Yksi kuluva hetki, se on ohitse.

Tuulen mukana uusille seuduille.

Yhteisymmärryksesssä on lähdön aika.

Paikoilleen ei voi jäädä.

Äänen voi aistia monin keinoin.

Vieressä solisee elämää notkeana ja joustavana kiveltä toiselle.

Monta kiveä matkalla syvyyteen muiden pisaroiden luo.

Oksat heiluvat tuulettomassa tyhjiössä.

Henget tulevat käymään.

Tyhjiön energiattomassa tilassa piirtyvät jäljet hautauksesta.

Kuolema liittyy vahvasti tähän paikkaan.

Herkkää ja kaunista kohdata höyhen.

Oikea polku on löytynyt. Jatkan samaan suuntaan.

Luontoni näyttää tien.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *