Kuinka paljon siitä hyvästä mitä toivot, OIKEASTI kestät vastaanottaa? Millainen on hyvänsietokykysi? Laitatko itse rajat sille kuinka paljon hyvää elämääsi voi tulla?
Itse olen todennut, että olen mestari handlaamaan kriisejä ja hyvinkin vaikeita elämäntilanteita, mutta kun mietin kuinka hitossa kestän elämän rajatonta upeutta niin siinä täytyy sanoa, että kykyni onkin rajallinen. Olen kuitenkin päättänyt opetella tulla siinäkin vähintään yhtä hyväksi kuin vaikeiden aikojen soturitaidoissani!
Usein lopulta olemme itse itsemme tiellä, ei kukaan muu. Ja kaikkein eniten tiellämme on uskomukset arvottomuudesta ja siitä ettemme ansaitse hyviä asioita. Kun hyviä asioita meille tarjoillaan niin usein emme ota niitä vastaan. Torppaamme ja kieltäydymme: ”Enhän minä nyt tarvitse.” ”Ei minua tarvitse ajatella.”
Monille voi olla suorastaan vaivaannuttavaa saada olla hyvän vastaanottajana.
Juuri nämä käyttäytymismallit on niitä konkreettisesti kaiken hyvän estäviä tekijöitä vastaanottamisen tiellä.
Kun seuraavaksi meinaat kieltäytyä jostain hyvästä, niin pysähdy ja tarkastele, mistä tämä malli kumpuaa… Ja mieti miksi toimit kuten toimit. Pohdi hetki, palveleeko tuo malli oikeastaan yhtään ketään…
Itse uskon ja koen vahvasti, että elämä on runsas ja on aina minun puolellani, mutta minun on pitänyt katsoa itseäni rehelliseksi, olenko itse itseni puolella. Ja olen joutunut toteamaan, että monestikaan en ole ollut. Muuttaakseni tämän on pitänyt katsoa peiliin omia uskomuksia, ja sitä mitä ne syöttävät mieleeni jatkuvasti. On opittava pysymään poissa kaiken hyvän virtauksen tieltä.
Meillä voi olla hyvänsietokyky rajallinen. Ehkä olemme tottuneet siihen, että rahat riittävät juuri kaikkeen tarpeelliseen ja sen verran vaurautta me siedämme. Olen jo pitkään harjoittanut hyvän sietokyvyn kasvattamista, – tarvetta sille on todella ollut, mutta edelleen huomaan, että monilla omilla uskomuksillani estelen itse elämän hyvää virtaamasta.
Moni meistä on oikeita sankareita kuinka paljon ikäviä kokemuksia me jaksamme. Ansaitsisimme siitä urhoollisuusmitalin. Valitettavasti niitä ei ole jaossa. Monet vaikeudet mitä koemme on usein myöskin valitettavasti omaa aikaansaannostamme. Ylläpidämme omalla tunne-energialla kurjia kokemuksia. Kun jääme jumiin vihaan, katkeruuteen, uhriuna olemiseen niin elämme hyvin matalasta energiasta käsin.
On todella tärkeää antaa itsensä tuntea kaikki ne tunteet mitkä herää. Juuri se viha, katkeruus, uhrina olemisen tunne, suru, pettymys , loukatuksia tulemisen tunne. Kaikki tunteet ovat samalla viivalla ja on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointimme kannalta saada tuntea omat tunteensa sellaisena kuin ne tntee. Mutta on eri asia purkaa jokin tunne prosessorista kuin jäädä niihin vuosiksi kiinni. On eri asia vaalia katkeruuden tunnetta 15 vuotta kuin 15 minuuttia tai 1,5 viikkoa. Voikin olla, että olemme kiinni jossain tunteessa pitkään, koska emme uskalla elää ilman sen tuomia turvallisia ja rajoitteita. Tuttuus luo turvaa ja on helppo pitäytyä kiinni tutussa helvetissä kuin tutustua tuntemattomaan ”taivaaseen.”
Tunteet ovat kuin pilviä, ne lipuvat ohi kun niiden antaa mennä. Kun sallii itsensä ensin tuntea, kohta alkaa näkyä kirkas taivas ja taas tuleekin uusi pilvi. Tunteet tulevat ja menevät. Niiden luonne on haihtuvainen. Lapset ovat mestareita tunteiden kanssa. He itkevät hetken ja kohta ovat taas hyvällä tuulella. Ainoa ero meidän ja lasten välillä tässä on se, että meidät opetettiin joskus kokemaan, että jokin tunne on huono tai väärä. Sen jälkeen olemme koittaneet olla tuntematta näitä tunteita. Kun koitamme ettemme tunne katkeruutta mutta toellisuudessa tunnemme sitä, tosiasiassa vain vahvistamme tämän tunteen vaikutusta elämässämme. Se mitä vastustamme, se pysyy tiukemmin. On parempi myöntää ja tulla itselleen näkyväksi sen kanssa mitä aidosti tuntee ja kokee kuin koittaa olla tunteidensa yläpuolella.
Tunteet luovat elämämme.
Kun ymmärrämme, millä tavalla tunteet vaikuttavat oman elämämme luomisprosessiin, niihin tulee erilainen suhde.
Kuinka paljon hyvää sinä kestät? Se on ainoa rajamme jonka oman hyvinvoinnin ja menestyksen tielle voi lopulta tulla. Olisikin onnekasta jos täällä olisi vain ne harvat ja valitut jotka pystyvät toteuttamaan unelmiaan, niin me loput saisimme hyvän syyn jättätytyä suosiolla varjoon. Mutta näin ei ole. Tietoiseen oman elämän luomiseen tarvitaan ennen kaikkea omien uskomusten rehellistä tarkastelua. Ei ole helppoa katsoa peiliin ja purkaa vuosikymmeniä perinteenä kulkeneita uskomuksia. Ja sitä joutuu ihan jokainen menestyneeksi itsensä tunteva ihminen tekemään enemmän tai vähemmän.
Joillakin hyvänsietokyky on jo valmiiksi korkeammalla. Omalla kohdallani täytyy sanoa, että se on ollut lähestulkoon miinusmerkkinen. Onneksi nyt jo rutkasti plussan puolella, mutta ainoastaan sen takia, että olen ollut valmis katsomaan omia estäviä uskomuksiani ja kohtaamaan ne.
Perustin heti vuoden vaihteessa pienelle ystäväpiirille watsup ryhmän jossa me kaikki sitoudumme tekemään itsellemme hyviä asioita. Opettelemme yhdessä kestämään lisää hyvää. Uskon, että siitä kehityssuunnasta hyötyvät läheisemme ja lopulta kaikki elämässämme osallisena olevat ihmiset.
Olen tehnyt verkkokurssin johon olen koonnut ne keinot joilla itse olen onnistunut vahvistamaan sisäistä turvan tunnettani. Vahvista sisäistä turvan tunnettasi – verkkokurssi on nyt myynnissä edulliseen 24e hintaan (norm. 42e) tämän ensimmäisen lanseerausviikon ajan. Verkkokurssin voit lunastaa itsellesi tästä linkistä: kultainensulkablog.wpcomstaging.com/kurssi
Lue myös artikkelini:
Uupumus laittoi uskomukseni uusiksi
Nähdyksi tulemisen lahja: Jos lapsena ei tullut hyväksytyksi omana itsenään, samaa kokemusta saattaa etsiä ihmissuhteista koko elämänsä
Rajoittavien uskomusten purkaminen tekee ihmisen vapaaksi. Sisäinen luo ulkoisen.
Nainen ja arvottomuuden tunne
Ihmisen ikävä itsensä luo
6 tapaa oppia ottamaan vastaan enemmän hyvää elämältä
0 kommenttia