Ja niin toukokuu alkoi lähetä loppuaan.
Sen myötä oli tullut aika muuttaa taas muotoa.
Laskeutua hieman syvemmin.
Kuulla hieman syvemmin.
Koskea, tuntea.
Kaikkea hieman syvemmin.

Nähdä kaikki se kauneus, mitä ympärilläni oli.
Luonto.
Kukat.
Metsä.
Kaikki kuiskasivat minulle hiljaista hyväksyntää.
Kotiin paluun kuisketta.
Rakkautta.

Se tuntui luonnolliselta.
Siltä, että tähän maailmaan minä kuuluin.
Läsnäoloon.
Hiljaisuuteen.
Lepoon.
Lempeyteen.

En muista mitä kaikkea oli oikein tapahtunut.
Paljon oli tapahtunut.
Paljon oli puhdistunut.

Ja nyt – olin laskeutunut.
Löytänyt tieni itseeni.

Se tuntui hyvältä.
Pyhältä.
Hiljaiselta.

Sen myötä aloin muistaa syvemmin.
Oman ääneni.
Oman hiljaisen lauluni.

Sen tutun kuiskeen sisältäni,
joka kutsui minua olemaan.
Vain olemaan.

Niin minä aloin sitten vain olla.
Kulkea päivieni läpi olemalla.
En enää puskemalla.
En enää ratkaisemalla.
En enää taistelemalla.

Vain olemalla.

Enkä minä tiedä mitä oikein tapahtui.
Mutta minä muutuin.
Syvästi.

Aivan kuin olisin vain pudonnut johonkin uuteen olomuotoon itseäni.
Silti niin kovin tuttuun.

Outo.
Omalaatuinen.
Hiljainen.
Lempeä.
Ihmeellinen.
Sitä kaikkea minä olin.

Ja sen myötä elämäni alkoi muuttua.
Asiat alkoivat muuttua.
Se, miten elämä reagoi minuun alkoi muuttua.

Kaikesta tuli jotenkin yksinkertaisempaa.
Hiljaisempaa.
Lempeämpää.

Eikä minun tarvinnut enää yrittää mitään.
Ei esiintyä kenellekään.
Ei etsiä mitään.

Se tuntui oikealta.

Aivan kuin olisin vaihtanut uudelle taajuudelle.
Kodin taajuudelle.

Moni asia ei enää merkinnyt.
Monia asia taas merkitsi sitäkin enemmän.

Rauha.
Lempeys.
Pehmeys.
Ilo.
Ihmettely.

Ne merkitsivät eniten.

Silti elämäni ei ollut mitään jatkuvaa kepeydessä kävelyä.

Olin minä edelleen surullinenkin.
Peloissanikin.
Epävarma ihmisten katseen alla.
Myrskyisäkin.

Mutta sitä kaikkea reunusti nyt jokin uusi laatu.
Pehmeyden laatu.
Hyväksymisen laatu.

Se se oli.
Hyväksyminen.

Se oli elämäni uusi kultainen reunus.
Pehmeä reunus.

Hyväksyminen.

Mmmmm..

Miten hyvältä se tuntuikaan.
Oikealta.
Omalta.

Kotiinpaluulta.

Hiljaiselta – kotiinpaluulta.