*kaupallinen yhteistyö Neuroflow

Liike on lääke – sanotaan. Ja näin se juuri on. Kun liikutamme kehoamme, rikomme jumiutumisen kaavaa, elävöitämme itseämme ja elämäämme. Liikkuminen tuottaa kehossa monia hyvänolon hormoneja ja edistää terveyttä joka tasolla.

Lääkärilehdessä julkaistussa kolumnissa puhuttiin tutkimuksesta, jonka mukaan masennuslääkkeitä tehokkaampi keino masennuksen hoitoon on liikunta ja erityisesti tanssi. Kun psyykkisesti huonovointisia ihmisiä kehotetaan lähtemään ulos lenkille piristymään, ei siis olla kaukana totuudesta.

Mutta. Tässä on iso MUTTA.

Ihmisessä voi olla paljon sellaista mikä suorastaan vastustaa liikuntaa niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Enkä nyt puhu asenteesta.

Joskus kehotus liikkumiseen, kaikesta hyvästä tarkoituksesta huolimatta, voi tuntua väkivaltaiselta.

Hyvinvoivan, hyvän kehosuhteen ja liikkuvan kehon omaavan ihmisen on helppo liikkua. Kehollisista ja mielen sisäisistä haasteista kärsivän ihmisen ei välttämättä ole helppo liikkua. Näin pähkinänkuoressa. Avaan tätä asiaa hieman lisää tässä kirjoituksessa hermostollisesta näkökulmasta.

Olen itse tässä asiassa siirtymävaiheessa. Olen vuosien ajan haaveillut liikunnallisesta elämästä lähinnä vain pääni sisällä. Kun olen puhunut liikkumiseen liittyvistä haasteista muille, olen saanut usein mielipiteitä siihen, että kyse olisi saamattomuudestani, laiskuudestani tai siitä, että minun pitäisi ottaa itseään vain niskasta kiinni. Tässä on hitunen totta, muttei edes puoliakaan. Tämän tyyppiset kommentit olenkin ohittanut sen vuoksi tyystin. Tarvitsemme toki tahdonvoimaa ja sisua muuttaaksemme totutut pinttyneet tavat, mutta olen itse tuntenut, että kyse on ollut jostain muustakin. Itseltäni kun ei sisua ja tahdonvoimaa puutu, joten siksikään siitä ei ole voinut pelkästään olla kyse.

Ennen kuin tutustuin sensomotoriseen valmennukseen Lauriina Myllymäen johdolla, en kuitenkaan tiennyt mistä on kyse, vaikka intuitioni sanoikin vahvasti, että jokin koira asiaan on haudattuna. Sensomotorinen valmennus ja Lauriinan ammattitaito aiheen parissa on auttanut minua nyt ymmärtämään liikkumiseen liittyvien haasteideni todellisia juurisyitä, ja saamani avun myötä olen kyennyt myös muuttamaan pikkuhiljaa pysyvästi tapojani! Liikkumiseen on löytynyt enemmän keveyttä ja sen myötä motivaatiota mitä olen kaivannut.

Sensomotorisessa valmennuksessa kartoitetaan lapsuudesta päälle jääneitä hermostollisia primitiivirefleksejä. Näiden primitiivirefleksien kuuluisi ideaali tilanteessa sammua tiettyyn ikäkauteen mennessä, mutta useilla ihmisillä ne jäävät päälle. Syitä voi olla monia. Joskus syynä voi olla, että oppiessaan liikkumaan, lapsen tietty motorinen kehitysvaihe on voinut jäädä kokonaan välistä. Esimerkiksi lapsi on voinut lähteä suoraan kävelemään ilman konttausvaihetta, jolloin konttaukseen liittyvä kehitysvaihe on jäänyt toteutumatta. Joskus primitiivireflekseihin voi liittyä myös trauma, mutta oikeastaan syillä ei ole kovinkaan paljon väliä.

Sensomotorisen valmennuksen kannalta riittää kun kartoitetaan mitkä primiitivirefleksit ovat jääneet päälle ja tehdään harjoituksia niiden sammuttamiseksi. Olen itse tehnyt näitä refleksien sammuttamiseen tähtääviä harjoituksia nyt noin seitsemän kuukauden ajan suhteellisen säännöllisesti. Huomaan muutoksen monessakin asiassa, mutta ennen kaikkea siinä, miten paljon helpommaksi liikunnan harrastaminen on muuttunut.

Lauriina on paitsi sensomotorinen valmentaja myös fysiikkavalmentaja. Aloitimme yhdessä treenaamisen tammikuussa ja paitsi hänen tuellaan ja tsempeillään, myös käytännön ohjeillaan, olen saanut liikunnan osaksi viikottaista rutiinia ja ymmärtänyt paljon enemmän siitä, mikä liikkumisesta teki minulle aiemmin vaikeaa.

Vuosien ajan harjoitin myötätuntoa itseäni kohtaan.

Tiesin, että armollisuudella pääsen liikkumiseen liittyvissä haasteissakin eteenpäin parhaiten. Nyt onkin ihanaa kokea miten myötätuntoisesti ja armollisesti myös valmentajani Lauriina minut kohtaa ja näkee haasteiden todelliset juurisyyt. Sen, miten isoja haasteita primitiivirefleksit voivat aiheuttaa liikkumiseen. Kun ne puretaan yksinkertaisilla harjoituksilla vastustus kehossa ja mielessä hellittää, liikkumiseen oikeasti palaa LIIKKUMISEN ILO. Juuri se mitä liikunnasta parhaimmillaan haetaan ja saadaan.

Aiemmin tunsin, että henkisellä ja fyysisellä tasolla minulla oli kuin sadan kilon painot tekemässä vastusta kaikessa liikuntaan liittyvässä. Liikkumisesta tuli siksi kuin pakkopullaa, joka oli suoritettava alta pois. Nautinnollista suhdetta en siihen löytänyt. Nyt koen, että kun nämä liikkuvuuteen kuormittavuutta tuoneet primitiivirefleksit on saatu väsytettyä, liikkuminen tuntuu kevyemmältä ja liikuntasuorituksen aikana pystyn asettumaan läsnäolevaksi itse tekemiseen. Tämä vahvistaa yhteyttä omaan kehooni. Tästä tilasta käsin saan tuntuman oikeisiin lihasryhmiin ja pystyn treenaamaan säilyttäen aidon yhteyden itseeni. Juuri tätä tunnetta olen kaivannut, väkisin puskemisen ja suorittamisen tilalle.

Omalla kohdallani puuttuva palanen liikuntaan liittyen on siis ollut sensomotorinen valmennus, – ei tahdonvoima. Primitiivirefleksien sammuttaminen on aikaa vievää puuhaa. Vaikka harjoitukset ovat lyhyitä ja jo parin minuutin päivittäinen harjoittaminen tuottaa pitkällä aikavälillä tuloksia, voi viedä kuitenkin useita kuukausia, että nämä refleksit saadaan lopullisesti purettua. Olen antanut itselleni aikaa seuraavat pari vuotta tähän projektiin, joten en odota tämän olevan missään tapauksessa mikään pikaratkaisu. Mutta huomaan jo nyt, että nykyään valitsen mieluummin liikkumisen löhöilyn sijaan, koska se tuntuu hyvältä ja nykyään aiempaa huomattavasti helpommalta. Haluan luoda omaan elämääni enemmän hyvinvointia ja pitkäjänteisyys on tie tähän.

Tämä kirjoitus ei avaa kovin hyvin sensomotorisen valmennuksen toimintaperiaatteita, mutta kirjoitan niistä lisää myöhemmin useammassa postauksessa. Tämän kirjoituksen oli tarkoitus herättää ajattelemaan laajemmin liikkumisen vaikeuden taustalla olevia juurisyitä ja antaa avaimia lähteä hakemaan apua näihin haasteisiin oikeasta suunnasta.

Sensomotorinen valmennus ei välttämättä ole monellekaan vielä tuttua, vaikka se on ollut maailmalla jo pitkään käytössä. Siihen kannattaa ehdottomasti perehtyä.

Suosittelen lämpimästä Lauriina Myllymäen ammattitaitoista valmennusta. Lauriinalla on omakohtaista kokemusta refleksien aiheuttamista haasteista ja taito kohdata toinen ihminen lempeästi ja myötätuntoisesti, turvaa luoden.

Pääset tutustumaan hänen palveluihinsa hänen nettisivuillaan. Kannattaa myös seurata instagramissa hänen tiliään @laramyl

Siellä pääset tutustumaan aiheeseen helposti lisää.