Miksi tunnetaidot ovat tärkeitä?

Tunnetaidot ovat tärkeitä monilla elämänalueilla, kuten sosiaalisissa suhteissa, työelämässä ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa. Tunnetaidot auttavat meitä tulemaan toimeen ja voimaan hyvin kaiken sen kanssa, mitä meissä itsessämme ja ympäristössämme kulloinkin tapahtuu.

Tunnetaidot parantavat ihmissuhteitamme ja lisäävät monin tavoin hyvinvointiamme. Niillä on tärkeä rooli myös työelämässä: ne lisäävät hyvän tiimityöskentelyn taitoja, vastuullista johtajuutta ja ristiriitojen ratkaisujen taitoja. Lisäksi vahvat tunnetaidot ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen, sillä ne vähentävät esimerkiksi ahdistuksen ja masennuksen riskiä. Esimerkiksi ahdistuneisuus, joka ei tunnu liittyvän mihinkään tiettyyn asiaan vaan tuntuu epämääräisenä levottomuutena ja pahana olona, saattaa liittyä tunteiden välttelyyn eli ylisäätelyyn.

Tunnetaidot vahvistuvat läsnäolon kautta

Usein kuljemme elämässämme automaattisesti ja toimimme aina samalla tavalla. Ellemme pysähdy tietoisesti havannoimaan tunteitamme ja ajatuksiamme, saatamme toistaa haitallisia toiminta-, ajattelu- ja käyttäytymismalleja huomaamattamme.

Saatamme kärsiä jatkuvasta epämääräisestä pahasta olosta, ahdistuksesta ja stressistä emmekä löydä keinoja helpottaa oloamme. Kun meissä herää kielteisiä ajatuksia ja tunteita, mutta emme ole tietoisia niistä, ne ruokkivat itse itseään ja vievät entistä syvemmälle kielteisiin tunteisiin. Yritämme samalla alitajuisesti usein hallita tätä kierrettä, vaikka parempi olisi alkaa sallia ja ottaa vastaan kaikkea sitä, mitä meissä tapahtuu.  

Kun alamme huomata autopilotti -toiminnon, voimme alkaa kytkeä tietoisesti sitä pois. Sitä voidaan kutsua läsnäoloksi. Tunnetaidot vahvistuvat läsnäolon lisäämisen kautta.

Tunteen tunnistaminen

Ympärillämme tapahtuu asioita tässä ja nyt. Aistimme tuovat meille jatkuvasti tietoa: Kuulemme, näemme, haistamme, tunnustelemme ja maistamme jatkuvasti asioita. Omassa sisäisessä maailmassamme tapahtuu myös. Meillä on ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia kehossamme sekä impulsseja ja haluja tehdä jotain. Usein kuitenkin on niin, että emme tunnista näitä vaan elämme ”pään sisällä”. Emme tunnista, mitä kehossamme tapahtuu ja miten se reagoi.

Usein on niin, että emme ole saaneet riittävää tukea ja turvaa tunteidemme kanssa. Lapsuutemme aikana aikuiset eivät ole kyenneet hyväksymään ja vastaanottamaan tunteitamme. Siksi olemme myös katkaisseet yhteyttä tuntevaan kehoomme ja sen reaktioihin.

Jos haluamme lisätä yhteyttä itseemme ja tunteisiimme, meidän täytyy löytää yhteys kehoomme uudestaan. Pelkkä tieto tunnekehoyhteydestä ja sen tärkeydestä ei yksistään auta vaan se täytyy viedä konkretiaan ja harjoitella sitä käytännössä.

Tunteiden tunnistaminen alkaakin aina kehon tunneaistimusten eli tunnekehoyhteyden vahvistamisesta. Tämä tunnekehoyhteys onkin perusta kaikille tunnetaidoille, sillä ilman tunteiden tunnistamista on mahdotonta esimerkiksi säädellä tunteita. Yhteys tuntevaan kehoomme syntyy lapsuudessa aikuisten avulla. Lapsi oppii siis tunnetaidot vanhempien, muiden aikuisten ja läheisten peilauksen, kanssasäätelyn ja mallin kautta.

Tunteet vaikuttavat meihin fysiologisesti

Esimerkiksi voimakkaat ja hankalalta tuntuvat mielipahan tunteet, kuten pelko tai viha, voivat nostaa sydämen sykettä. Kun taas mielihyvän tunteet, kuten onnellisuus ja tyytyväisyys, voivat hidastaa sydämen sykettä. Ahdistus ja pelko voivat nostaa verenpainetta, kun taas rentous ja levollisuus tunteet voivat alentaa sitä. 

Tunteet voivat vaikuttaa myös hengitykseemme. Esimerkiksi pelko, jännitys ja viha voivat tehdä hengityksestä nopeampaa ja pinnallisempaa, kun taas levollisuus, luottamus ja turvan tunne voivat hidastaa hengityksen rytmiä ja syventää hengitystä.

Tunteet voivat myös aiheuttaa lihasten jännittymistä. Turhautuminen, ärtyneisyys, epävarmuus ja huoli voivat jumittaa esimerkiksi kasvojen, leukaperien ja niska- hartiaseudun aluetta. Luottamuksen, levollisuuden ja turvan tunteessa kehomme lihaksisto usein rentoutuu. 

Tunteet voivat vaikuttaa myös hormonien eritykseen kehossa. Esimerkiksi epävarmuus, pelko ja viha voivat laukaista stressihormoniksikin kutsutun kortisolin tuotannon, kun taas ihastus ja luottamus voi vapauttaa onnellisuushormooniksikin kutsuttua oksitosiinia. 

Tunteet vaikuttavat myös autonomisen hermoston toimintaan, joka säätelee kehon automaattisia toimintoja. Esimerkiksi pelko voi aktivoida sympaattista hermostoa, mikä johtaa ”taistele tai pakene” -vasteeseen, kun taas levollisuuden, nautinnon ja yhteyden tunne voivat aktivoida parasympaattista hermostoa. 

Tunteen sietäminen

Psykiatri Wiktor Frankl on kuvannut hyvin tunteiden sietämistä sanoilla: ”jokaisen ärsykkeen ja siihen reagoimisen välissä on hetki, jossa lepää ihmisen vapaus valita, miten ärsykkeeseen reagoi”. Tunnetta sietämällä voimme kasvattaa tuota hetkeä niin, että meillä on enemmän aikaa tehdä tietoinen valinta siitä, miten toimimme tunteen kanssa.  Tunteiden sietämisen taito lisää myös itsemyötätuntoa ja armollisuutta, erityisesti hankalia tunteita ja tilanteita kohtaan.

Sietäminen onkin yksi tärkeimmistä tunnetaidoista ja myös elämäntaidoista. Sietämisen hetkessä lisääntyy myös turvan ja luottamuksen kokemus. Mitä levollisemmin siedämme tunteen tuntumista meissä, sitä enemmän tunnemme myös elämän kannattelevan meitä.

Tunteen säätely

Tunteiden säätelyn taito on osa laajempaa itsesäätelyn taitoa. Kun koemme voimakkaita tunteita, siihen liittyy yleensä myös kohonnut stressitaso. Tunteiden säätelyn taidon avulla voimme palata stressitilasta kohti levollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että palaamme turvan kokemukseen ja kykenemme valitsemaan selkeämmin sen, miten haluamme toimia. Fysiologisesti tunteiden säätelykyky on meissä kypsä 25-30 -vuotiaana, kun etuotsalohko saavuttaa täysi-ikäisyyden.

Yksi vanhemmuuden tärkeimmistä tehtävistä onkin johdattaa lapsi yhä uudelleen turvattomuuden ja hädän tilasta, turvan ja levollisuuden tilaan. Näin, yhdessä tunteita kannatellen, lapsen keho ja hermosto oppii reitin levottomuudesta rauhaan. Säätelyn harjoittelu jatkuu koko elämän ja tarvitsemme siihen välillä vielä aikuisenakin toista ihmistä.

On hyvä muistaa, että tunteita voi säädellä myös voimakkaammaksi. Ja niin kannattaakin tehdä mielihyvää tuovien tunteiden kuten esimerkiksi ilon ja vaikkapa kiitollisuuden tunteen kanssa. 

Tunteen ilmaiseminen

Ilmaisemalla tunteitamme voimme purkaa sisäistä jännittyneisyyttä kehostamme ja helpottaa oloamme. Kun ilmaisemme avoimesti tunteitamme ja tarpeitamme, se auttaa myös luomaan luottamusta ja turvaa ihmissuhteisiin ja siten saamme luotua syviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Tunteen ilmaiseminen on myös vastuun ottamista omista tunteista.

Tunteen purkaminen 

Aina tunnetta ei ole tarpeen erikseen purkaa vaan se on kulkenut luonnollisesti ja tehnyt tehtävänsä. Kuitenkin, jos tunne on ollut voimakas, sen kehollinen purkaminen voi tehdä hyvää. Kehomme pääsee tällöin rentoutuneeseen tilaan ja tunteen aiheuttamat jännitykset ja kehon stressitila laukeavat. Tunne on tehnyt tehtävänsä ja siitä voidaan päästää kokonaan irti. Joskus yksin purkaminen ei onnistu vaan tarvitsemme siihen tueksi toista ihmistä.

Itseymmärryksen lisääntyminen

Omiin tunteisiin tutustuminen ja itsen ymmärtäminen vaatii yleensä syvällistä pohdintaa: miksi tunnemme tietyllä tavalla ja mitä tunteemme yrittävät meille viestiä? Tämä vaihe sisältää tunteiden syiden ja seurausten analysointia. Se auttaa lisäämään ymmärrystä siitä, miten tunteet vaikuttavat omaan ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Empatia ja myötätunto itseä ja muita kohtaan

Yhteys tunteisiin herättää aina myös myötätuntoa ja empatiaa sekä itseä, että muita kohtaan. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää heitä tunnetasolla, vahvistuu myös tunnetaitojen myötä. Tunnetaitojen avulla opimme rakentavampia tapoja hoitaa ristiriitatilanteita ja kommunikoimaan selkeämmin, jotta välttäisimme väärinkäsityksiä, joita ihmissuhteissa usein tahtoo tulla. Tunnetaitojen myötä opimme myös tunnistamaan paremmin omia tarpeitamme ja rajojamme. Tämä auttaa meitä kohti terveempiä, syvempiä ja merkityksellisempiä ihmissuhteita.

Miten tunnetaitoja voi vahvistaa?

Tunnetaitojen vahvistaminen vaatii yleensä harjoittelua, aivan kuten kaikki muutkin taidot.  Se alkaa tietoisen läsnäoleminen lisäämisestä, kehoon laskeutumisesta, itsetutkiskelusta ja omien tunteiden havainnoimisesta. Yleensä jo paremmat tunnetaidot omaavan ihmisen kautta välittyvä tuki ja terveesti peilaava malli on hyödyllistä tunnetaitojen vahvistamisen kanssa.