Kerron tässä ensimmäisessä kirjoituksessani siitä, miten aikoinaan kiinnostuin tunnetaidoista ja itsetuntemuksesta. 

Valmistuin koulutetuksi hierojaksi noin kymmenen vuotta sitten. Aloin huomata, että useimmat asiakkaat alkoivat ilmaista itseään ja tunteitaan poikkeuksellisen syvällisellä tavalla hieronnan aikana. Sellaisetkin henkilöt, joiden kanssa saatoin olla muutenkin tekemisissä, mutta jotka eivät muissa tilanteissa jutelleet kanssani niin syvällisesti.  En ollut hierojana terapeutin asemassa, mutta selvästikin olin jonkinlaisessa kuulijan ja tunteiden vastaanottajan roolissa. 

Tämä ilmiö herätti uteliaisuuteni ja halusin alkaa tutkia niitä tekijöitä, jotka ovat sen taustalla.  Aloin kiinnostua siitä, mikä vaikutus kehon rentoutumisella ja kosketuksella on tunteisiin. Miten ne oikein liittyvät toisiinsa? 

Vielä siihen aikaan ei juurikaan puhuttu tunnetaidoista tai varsinkaan tunteiden kehollisuudesta. Nykyään tunnetaidot ovat huomattavasti tutumpi aihe. Tunnetaitoja opetetaan jo päiväkodeissa ja koulussa. 

Koska uteliaisuuteni oli herännyt, aloin etsiä  asiasta tietoa. Löysin samalla myös tunnetaitoihin liittyvän koulutuksen mainoksen ja päätin ilmoittautua siihen. Olin jo aiemmin opiskellut töiden ohessa mieleen ja mielenterveyteen liittyviä asioita ja olin myös nuorempana käynyt psykoterapiassa kolmen vuoden ajan.  Ajattelin siis olevani hyvin tietoinen itsestäni sekä myös laajemmin ihmisen psyykeeseen ja tunne -elämään liittyvistä asioista. Siksi opintoihin mennessäni epäilin, saisinkohan näistä opinnoista mitään uutta itselleni. 

­Jo ensimmäisen koulutusjakson jälkeen huomasin, että tässä lähestytään tunteita ihan eri näkökulmasta kuin koskaan ennen. Oli laskeuduttu mielen ja pään tasolta kehoon. 

Kehoyhteyden kautta syvempään itsetuntemukseen

Aloin tiedostaa, että minä, kuten moni muukin, olin kadottanut yhteyden tuntevaan kehooni. Olin alkanut käsitellä tunteita järjen ja ajatusten tasolla. Olin oppinut monenlaisia keinoja vältellä tunteitani ja niiden kehollista kohtaamista. Tunteiden vältteleminen ei kuitenkaan poistanut tunteita eikä kehon reaktioita. Välteltyinä ne aiheuttivat minulle monenlaisia somaattisia ja stressiperäisiä oireita. 

”Emme voi muuttaa kaikkea kohtaamaamme, mutta emme voi muuttaa

mitään ennen kuin olemme kohdanneet sen.”

— James Baldwin

Olin siis siihen asti ajatellut, että tunteiden suhteen tärkein asia on se, että tunteita osaa hallita ja on tärkeää saada tunteet sellaiseen muotoon, että ne helpottavat häiritsemästä.  En edes tiennyt, että tunteilla on meille jokin  tehtävä ja, että ne myös kertovat meille tarpeistamme sekä ohjaavat kohti merkityksellisempää elämää. 

Aloin saada hiljalleen parempaa yhteyttä tuntevaan kehooni. Enää en analysoinut niin paljoa kaikkea vaan antauduin enemmän tuntemaan ja kokemaan. Aloin ymmärtää, etten ollut tuntenut niin hyvin itseäni kuin olin luullut.  Tässä kohtaa aloin tunnistaa myös emotionaalisen turvattomuuden merkityksen tunteiden välttelemiseen liittyen. Siitä kirjoitan toisella kertaa.  

Tunnetaitojen harjoittelu on elämänmittainen matka 

Tunnetaidot ja sen perustana oleva kehon ja mielen yhteys on muuttanut elämäni täysin. Silti edelleen olen kasvumatkalla ja opin lisää. Oivallan yhä lisää sekä itsestäni että yleisesti tunteista.  Niitä oivalluksia, kokemuksia ja havaintoja haluan jakaa kirjoituksissani. 

Näkökulmani myös hankalalta tuntuviin tunteisiin on muuttunut. Enää ei ole hyviä tai huonoja tunteita vaan kaikilla tunteilla on oma tärkeä tehtävänsä. 

Jaan tässä yhden näkökulman muutoksen, jota olen käyttänyt omassa elämässäni. 

Voisivatko aiemmin hankaliksi ja vaikeiksi koetut tilanteet tai tunnekokemukset ollakin helmihetkiä? Voisivatko ne olla pysähtymisen, kohtaamisen ja kasvun mahdollisuuksia? 

Asian hahmottamista voi auttaa se, että liittää näihin tilanteisiin visuaalisen mielikuvan, vaikkapa valkoisesta valosta, joka erottaa tilanteen arjen keskeltä.  Mielikuva valkoisesta valosta alleviivaa sitä hetkeä ja auttaa olemaan läsnä ainutkertaiselle nyt -hetkelle: “Tämä on erityisen tärkeä helmihetki.” 

Millaisia helmihetkiä sinun päivässäsi on tänään ollut?