Kun me tavalliset tallaajat koitamme kierrättää ja panostaa hyviin valintoihin mitä tulee kuluttamiseen ja ympäristöystävällisyyteen niin kaupat heittävät joka päivä tonneittain hyvää ruokaa muovineen kaikkinen samaan isoon jäteastiaan. Suurimmissa kaupoissa kierrätys on olematonta biojätteen ja  muovin osalta. Tämä on suuri epäkohta eikä aiheesta puhuta tarpeeksi.

Roskiin menee valtavasti hyvää ruokaa päivittäin ja tämän hävikin kuluttajat maksavat ruokalaskussaan. Olen  nuorempana käynyt paljonkin dyykkaamassa hyvää ruokaa kauppojen roskiksista. Minusta se on  ekoteko, pelastaa hyvää ruokaa roskista.

Facebookin Luonnonmukainen elämä –  ryhmässä oli erittäin aiheellisesti kauppojen ruokahävikkiä esille nostava julkaisu muutama viikko sitten. Pyysin  tämän postauksen kirjoittanutta Markku Pohjankyröä blogiini kirjoittamaan aiheesta laajemmin ja nostamaan vaiettua aihetta esille. Hänellä kun oli erittäin herätteleviä näkökulmia asiaan. Tässä Markun kirjoitus aiheesta:

Vaikka muovi tuhoaa valtameriämme, niin suuryrityksiä, jotka tuottavat sitä tuetaan rahallisesti. Veronmaksajat maksavat yli 90% kierrätyskustannuksista samaan aikaan, kun fossiiliset polttoaineet, jotka ovat suurin muoviteollisuuden rakennuspalikka, saavat valtavat tuet toiminnalleen. Tämä tilanne on kuluttajan kannalta todella epäoikeudenmukainen. Meidän tulisi ryhtyä toimiin, joilla tämä
tilanne muuttuu oikeustajun mukaiseksi ja vähentää ratkaisevasti saastuttavan muoviroskan määrää.
Muoviroskaa valmistavien ja sitä liiketoimissaan käyttävien yritysten tulisi itse maksaa aiheuttamansa vahingot. Kuluttajaa on turha syyttää roskaamisesta koska hänellä ei ole vaihtoehtoja vaikuttaa siihen, miten ja millaisissa pakkauksissa kulutustavara- ja elintarviketeollisuus sekä vähittäiskauppa myyvät tuotteensa kuluttajille.

Vasta kun yritykset pakotetaan muuttamaan toimintaansa pakkausmateriaalien ja pakkausten suhteen he joutuvat luomaan muoville ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Fossiilisia polttoaineita valmistavat yritykset saivat maailmanlaajuisesti 5,3 miljoonaa dollaria tukea vuonna 2015. Kiina yksin myönsi sille tukea 2,3 miljoonaa dollaria. Koska muovi on valmistettu fossiilisista polttoaineista nämä tuet edistävät muovisaasteen kasvua ja vaikeuttavat sitä vähentävien toimien onnistumista. Tukijärjestelmä tukee
saastuttavan muovijätteen valmistusta ja käyttöä. Koska kulutus nousee globaalisti koko ajan niin myös muovisaasteen ongelmat samassa mittakaavassa.
Saastuttavaa materiaalia valmistavien ja sen käyttöä omassa toiminnassaan suosivien kuuluisi itse maksaa muovijätteestään aiheutuneet kierrätys ja tuhoamisongelmat niin etteivät ne päädy valtameriin ja kaikkiin vesistöihin maailmassa. Nykyisen jopa suomalaisista metsäjärvistä löytyy nanoluokan muovipartikkeleita. Eikä ole kuluttajan vastuulla jos meriin päätyy montaa tietä miljardeja muovista valmistettuja vanupuikkoja tai mehupillejä jos muusta materiaalista valmistettuja ei ole kaupan. Vastuu
on selkeästi tuotteen valmistajalla, jolla pitäisi olla myös vastuullinen näkemys siitä, mitä tuotteille tapahtuu ympäristön kannalta sen käytön jälkeen.

Kuluttajaa syyllistetään tällaisten tuotteiden käyttäjinä ja sen perusteella tällä hetkellä katsotaan, että niistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat veronmaksajalle. Sen sijaan, että saasteen synty sekä kierrätyksen kustannukset olisivat osa itse muovin valmistuskustannuksia. Tästä esim. veron kautta saatavat siirrettäisiin paikallishallinnoille ja kierrätyksen tehostamiseen. Hallituksen olisi palkattava jälleenmyyjiä, jotka kehittävät uusia kestäviä ideoita ja tuotteille, joita on vaikea kierrättää. Tämä vähentäisi ongelmajätteeksi muodostuvan tavaran kysyntää tuottajien ja vähittäismyyjien keskuudessa.

Erityisen huomion kohteeksi tulisi ottaa vähittäiskaupan pakkauksista syntyvä muovisaaste. Asiakkailta kassojen luota poistetut pienet muovipussit ovat lähinnä kosmeettinen teko. Se ei ole kuin pisara meressä kun ajattelee sitä, että lähes kaikki tuotteet, mitkä asiakas kantaa (kangaskassissaan) ulos myymälästä on pakattu erilaisiin muovipakkauksiin- ja pusseihin.

Tästä muovisaasteesta ei ole tilastotietoa koska vähittäiskaupan sallitaan käsitellä muovipakkauksessa oleva biojäte sekajätteenä, jolloin sen ei tarvitse lajitella ja kierrättää sitä eriteltynä orgaanisiin ja muovisiin. Kummallekin pitää olla omat merkityt jäteastiat. Suurin osa ruokamarketin jätteistä on biojätettä mutta jos tarkastellaan jäteastioiden määrää suuren marketin takana sieltä löytyy niitä 1:5,
jossa ykkönen edustaa biojäteastiaa ja 5 sekajäteastiaa, jonne menevät pakatut biojätteet.
Tämän käytännön takia niin bio- kun seka- tai muovijätteen todellisista määristä ja suhteista vähittäiskaupassa on vaikea saada yksilöityä kokonaiskuvaa. Jätetilastoissa on eritelty hyvinkin tarkasti eri toimialoittain niiden tuottamat jätteet. Paitsi, että vähittäiskaupan osuutta jätteistä en ole nähnyt ainoassakaan tilastossa. Ne on ilmeisesti piilotettu sekajäteotsikon alle. Tämä käytäntö maksattaa kuluttajalle kaupalle itselleen kuuluvan asiallisen mukaisen jätteenkäsittelyn.
Vähittäiskaupan kohdalla ei ole kysymys pelkästään pakkausten aiheuttamasta muovista. Vähintään yhtä suuri epäkohta on valtava roskiin menevä ruoka, joka juontaa pakatuista tuotteista. Kun yksi marja tai muu tuotteen osa pakkauksessa on pilaantunut niin koko pakkaus tai jopa koko erä heitetään roskiin.

Hallituksen ehdotukset eivät kohdistu ajatukseen, jossa valmistajat ja vähittäismyyjät joutuisivat osallistumaan muovin ympäristö- ja sosiaalikustannuksiin. Hallituksen pitäisi muuttaa tätä asennettaan estääkseen suuryrityksiä ja vähittäiskauppaa pilaamasta muovisaasteella meriä ja muuta ympäristöä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen.

Kierättämätön muovi on jättänyt valtameret kriittiseen tilaan. Tarvitsemme radikaaleja toimia. Ranska pyrkii käyttämään 100-prosenttisesti kierrätettävää muovia vuoteen 2025 mennessä, pyrkimällä vähentämään muovisaasteen turhaa tuottamista. Kaloja ja merilintuja tappavien muovien kieltäminen on ensisijaisen tärkeää. Islanti lupasi  juuri romuttaa muovipakkaukset kaikkiin omiin tuotemerkkeihinsa viiden vuoden
kuluessa. Muita supermarketteja olisi vaadittava tekemään samoin.

Brexitin liiketoimintakustannukset kannustavat yrityksiä säästämään rahaa, joka olisi investoitava ympäristöömme. Viime viikolla EU antoi meille yhden viikon huipputason ilmamääräislainsäädännön  noudattamiseksi. Ympäristömme on vaarassa Brexitilta, joten meidän on tehtävä takeet siitä, että EU: n ympäristöstandardeja säilytetään uusissa kaupoissa EU: n ulkopuolella.

Meillä on ehdoton velvollisuus suojella valtameriä lastemme tulevaisuuden vuoksi. Jos haluamme säästää kilpikonnia, lintuja ja valaita, meidän on ryhdyttävä radikaaleihin toimiin muoviongelman ratkaisemiseksi. Tämä tarkoittaa yritystoiminnan kannustusta muovin käytön vähentämiseksi kestävien vaihtoehtojen hyväksi ja ongelman olemassaolon kieltämisen estämiseksi.

Artikkelin on  kirjoittanut  Markku Pohjankyrö.

Lue myös:
Tommy Hellsten: ”Ihminen ei voi koskaan saada tarpeeksi sitä mitä hän ei tarvitse.”
Leikkiluola on maanalainen seikkailupaikka Helsingin ytimessä lapsille ja lapsenmielisille
Paksut ja tuuheat hiukset palashampoolla
Toimivin apu uupumukseen
Sitruunamelissa lievittää ahdistusta
Kun sielu löytää kotiin
Tuula-Maria Ahonen perusti Roska päivässä – liikkeen.