Kaikella on tarkoitus

Kuulostaa ehkä kliseeltä mutta monissa kliseissä piilee isoja totuuksia. Kun asiat tapahtuvat, olivatpa ne kuinka ikäviä tahansa on turha taistella niitä vastan. Kun huomaamme jonkun ihmisen osoittautuvan erilaiseksi kuin toivoimme, odotimme tai ajattelimme, kun asiat menevät täysin päinvastoin kun itse halusimme voi valita taisteleeko todellisuutta vastaan vai pystyykö katsomaan totuutta silmiin sellaisena kuin se meille näyttäytyy. Kun hyväksymme asiat sellaisina kuin ne on, asiat voi muuttua. Kieltämällä todellisuuden elämme illuusiossa, harhakuvassa.

Kaikessa piilee jokin merkitys, mutta asiat eivät useinkaan mene omien suunnitelmiemme mukaan.

Voimme ajatella maailman olevan meille jotain velkaa, mutta se tuskin koskaan maksaa velkojaan jos pyristelemme sen oppeja vastaan. Todellisuudessa kukaan ei luvannut meille mitään, eikä asioiden kuulu olla niinkuin itse haluamme. Hyväksyntä suuremman suunnitelman puolesta helpottaa valtavasti taakkaa joka vastustuksesta yleensä syntyy.

Elämää suurempien asioiden äärellä ollaan kun rakas ihminen menehtyy tai sairastuu. Silloin tätä ajatusta haastetaan toden teolla. Itse uskon kuitenkin, että niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten kohdalla elämme jotain suurempaa opetussuunnitelmaa ja kaikessa on mahdollista nähdä monia puolia. En tiedä taivunko läheiseni menetyksessä näin suureen nöyryyteen, mutta olen nähnyt monia viisaita ihmisiä jotka pystyvät siihen. Kunnioitan näiden ihmisten hyväksymistaitoja valtavasti.

Joitain asioita on vaikeampi hyväksyä kuin toisia mutta todellisuutta ja tapahtumia kieltämällä emme pysty jatkamaan elämää vaan jäämme kiinni katkeruuteen. Siksi suuremman suunnitelman näkeminen kaikessa on avain hyväksyvämpään ja kevyempään elämään.

Olen monessa kohtaa taistellut ja yrittänyt saada asiat menemään oman mieleni ja tahtoni mukaan. Jälkikäteen huomaan, että juuri nuo ajat ovat elämässäni olleet kaikista vaikeimpia. Taistelemalla vastaan olen itse kiristänyt solmua tiukemmaksi. Myötävirtaan omia vaikeitakin tunteitani kohdaten ja mahdollisuuksia näkemällä asiat taas ovat avautuneet. Kokemuksen kautta olen huomannut, että kaiken tarkoituksenmukaisuudessa piilee suuri mahdollisuus kokea elämä nautittavampana.

Jokainen ihminen on opettajani

Jokainen ihminen joka tulee käymään elämääni lyhyeksi aikaa tai jäädäkseen toimii minulle peilinä omaan itseeni. Ei ole niin pientä tilannetta jossa en voisi oppia. Kaikki mikä ärsyttää tai tuntuu vaikealta toisessa löytyy lopulta itsessäni jossain muodossa. Kääntämällä katseeni itseeni voin kasvaa ja mennä eteenpäin. Syyttämällä ja osoittelemalla toisia yleensä vain hidastan omaa ja muiden matkaa.

Joskus on ollut todella vaikea oppia olemaan puuttumatta muiden ihmisten asioihin, yrittämättä neuvoa tai muuttaa heitä. Se ei ole yleensä johtanut ainakaan yhtään mihinkään hyvään. Kunnioittamalla jokaisen valintoja ihmissuhteet säilyvät huomattavasti kevyempinä.

Minulla on myös oikeus valita eri suunta jos huomaan, että toinen ihminen menee vastakkaiseen suuntaan, omia arvojani vastaan. On ennen kaikkea oma vastuu ja velvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnista. Emme voi velvoittaa sitä toiselta.

Jokainen ihminen on opettajani ennen kaikkea suurempaan vastuuseen omasta itsestäni näyttämällä erityisesti vaikeuksien kautta ne heikot kohdat joissa en vielä ole oman itseni puolella. Jokaisen ihmisen kautta voin oppia suurempaa rakkautta. Rakkautta ei lopulta opikaan ohittamalla itseään vaan rakastamalla itseä tai tekemällä itseään kunnioittavia valintoja ja tässä peilauksessa toiset ihmiset ovat korvaamattomia.

Kun ympärilläni on hyväksyviä ja rakastavia ihmissuhteita joissa saan olla täysin oma itseni, tiedän tehneeni oikeita valintoja.

Tässä hetkessä kaikki on hyvin

Kun mieli askartelee menneessä tai tulevassa niin emme yleensä ole onnellisia. Silloin meitä yleensä levollisuuden sijaan huolestuttaa tai ahdistuttaa jokin. Heräämällä tähän hetkeen voimme kokea tyytyväisyyttä niistä asioisa joita on nyt. Ne asiat voivat olla joskus vähäisiä, mutta yleensä aina on syitä kiitollisuuteen. Joskus niitä asioita voi huomata olevan valtavasti mutta ne ovat jääneet kiireen tai jonkin mielenhälyn alle.

Meillä on vain tämä hetki. Jokaisessa hetkessä on mahdollisuus vetää syvään henkeä ja nähdä asiat ympärillään joista voi olla kiitollinen. Pysähtymällä, hengittämällä saamme myös yhteyden omaan itseemme ja kuulemma todella mitä meille tällä hetkellä kuuluu. Tuo kuuntelemisen ja pysähtymisen taito on avain siihen, että voimme luoda monin tasoin tyydyttävämpää ja onnellisempaa elämää.

Tässä hetkessä ovat kaikki ratkaisun mahdollisuudet ja kaikki on aina hyvin kun huomaamme ympärillämme olevat hyvät asiat. Aina on jotain aihetta kiitollisuuteen ja kiitollisuudessa kaikki on aina hyvin.

Juuri mikään ei ole kovin vakavaa. Kaikki järjestyy aina.

Kun asiat asettaa mittasuhteisiin juuri mikään ei ole lopulta maailmanloppu vaikka monet pienet pieleen menneet asiat joskus saavat olon siltä tuntumaan. Niin kauan kuin kaikki on terveinä ja elossa on aina uusia mahdollisuuksia. Kun elämässä tapahtuu vakavia asioita moni alkaa nähdä tämän selvemmin. Mitä sitten jos vaatteet värjäytyi pinkiksi pesukoneessa, lapsi pudottaa puhelimen vessanpönttöön, myöhästyin tapaamisesta tai en jaksa tänään hoitaa kaikkia to do – listalla olevia asioita.

Kyllähän kaikki pikku kömmähdyksetkin kerran kirpaisee mutta lopulta niitä ei kannata jäädä vatvomaan. ”Anna sen sattua ja päästä irti.” Tunteitaan ei kannata kuitenkaan feikata tai painaa alas. Kun antaa itsensä tuntea täysillä, myös pienet pettymykset, niistä pääsee nopeammin eteenpäin ja voi nähdä isomman kokonaisuuden.

Isompi perspektiivi on se, että me kellutaan avaruudessa tällä elämää täynnä olevalla pallolla eikä kukaan täysin tiedä miksi. Kaikki tekee kuitenkin parhaansa tässä epätäydellisessä maailmassa vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Ja lopulta kun annamme aikaa, asiat järjestyvät. Aina.

Päästämällä irti teen tilaa uudelle ja paremmalle

Mikään muu ei ole osoittautunut elämässäni enempää todeksi kuin muutoksen välttämättömyys. Muutos on ainoa pysyvä asia. Kaikki asiat ovat liikkeessä. Avaruus laajenee, solut vanhenee ja uudistuu, luonnonkierto jatkaa kulkuaan. No matter what. Jos yritämme pysähtyä jarruksi muutoksen tielle voimme olla varmoja, että kärsimme.

Kun opimme soljumaan muutoksen virrassa saamme kokea nautintoa tästä ikuisesti muuttuvassa elämänvirrassa. Jos jokin asia vaikuttaa mahdottomalta tai vaikealta irrotan tietoisesti ajatukseni siitä. Joskus se onnistuu helpommin joskus vaikeammin. Luottaen muutokseen kaikki asiat menevät lopulta paremmin kuin hyvin. Sen olen huomannut, kunhan en itse asetu poikkiteloin muutoksen tielle luulemalla ”tietäväni paremmin” miten asioiden kuuluu mennä.

Oma elämäni on opettanut niin monta kertaa, että elämä vie kohti kasvua ja laajentumista. Joskus se tapahtuu ikävien asioiden kautta ja irti päästäminen voi tehdä todella kipeää. Lopulta kuitenkin muutos on ollut aina omaksi parhaakseni.

Ja kun pelon ja epävarmuuden hetkellä muutoksen kourissa muistaa nuo kaikki edellä mainitut mietelauseet niin kaikkeen tulee aika nopeasti enemmän järkeä. Toistaiseksi en ole kokenut mitään sellaista joihin nämä ajatukset eivät olisi lopulta auttaneet ja vieneet asioissa eteenpäin. Meillä on jokaisella omat totuutemme joita seuraamme. Näistä on muodostunut itselleni sellaisia.