Itse olen kokenut, että turvan kokemuksen saaminen on erittäin oleellista eheytymiselle ja toipumiselle traumasta. Jossain vaiheessa turvan tunteen toivat epäterveet ja jopa itsetuhoiset käytösmallit. Mitä tietoisemmaksi olen tullut omasta turvattomuuden tunteesta sen paremmin ymmärrän minkälaiset kokemukset ja ihmissuhteet luovat aidosti turvaa ja minkälaiset tilanteet taas pitää minut vanhassa ja tutussa turvattomuudessa. Ja koska se on tuttu tila se saattaa valheellisesti tuntua turvalta mutta oikeasti se on pelon ylläpitämistä ja suojaamista.

Mietin tänään millaisissa ihmissuhteissa koen olevani turvassa ja millaiset kokemukset rakentavat turvan tunnetta maailmassa. Kirjoitin ne ylös tähän postaukseen.Turvan tunne on todella isossa roolissa ihmissuhteissamme ja valitettavan harvoin saamme kohdata ihmisiä joiden seurassa voi aidosti kokea turvaa. Vain ihminen joka on onnistunut luoman turvaa itsessään pystyy heijastamaan sitä toiselle. Turvaa ihminen pystyy löytämään itsestään vain syvän itsetutkiskelun kautta ja se reitti ei houkuta yleensä vapaaehtoisesti. Ihminen joka on löytänyt rauhan itsensä kanssa on todennäköisesti käynyt syvän matkan omien traumojensa ja tunteidensa pariin. Tälläinen ihminen huokuu rauhaa myös muille.

Kun alkaa tunnistaa turvaa ja turvattomuuttaan voi alkaa tietoisesti luoda turvallisia kokemuksia itselleen ja oppia olemaan rikkomatta itseään turvattomissa ihmissuhteissa ja tilanteissa. Omien rajojen tunnistaminen on äärettömän tärkeää ja lojaalisuus itseään kohtaan. Turvaa on mahdollista luoda kun pääsee pois uhrautumisesta ja suorittajan roolista. Kun oma arvo ei määräydy ulkoisten tekijöiden kautta alkaa olla helppo sallia itselleen aitoa turvaa ja rakkautta elämään. Silloin ihminen seisoo itsensä puolella.

Turvaa joko on tai ei ole. Sitä ei voi pyytää tai näytellä. Omaan tuntemukseen kannattaa luottaa, koska ihmissuhteissa vaikuttavat eniten sanattomat energiat. Turvaa luo ennen kaikkea rehellisyys, ja se alkaa rehellisyydestä itselleen. Miltä minusta tuntuu, mitä minä tunnen ja koen? Onko minulla lupa ilmaista se toiselle? Tulenko nähdyksi ja kuulluksi? Vai tulenko jyrätyksi ja mitätöidyksi? Tarvitseeko minun selittää itseäni ja silti tuntuu ettei minua kuulla vai ottaako keskustelukumppanini itse vastuun siitä, että haluaa ymmärtää minua?

Oman kokemukseni mukaan nämä asiat luovat ihmissuhteeseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen emotionaalista turvaa:

HÄN KATSOO SILMIIN PUHUESSA

Kun toinen pystyy katsomaan sinua silmiin puhuessa ja kun katseyhteys säilyy oman epävarmuudenkin keskellä toinen ihminen luo turvallista kohtaavaa tilaa. ”Tässä minä olen enkä rikkoonnu tunteistasi.” Jos ihminen on turvassa itsessään hänen on helppo pysyä turvassa myös toisen läsnäolossa. Itselleni triggeröityy todella helposti turvattomuuden tila päälle ja jos huomaan sen tarttuvan toiseen henkilöön niin turvan tunne tilanteessa katoaa. Jos taas toinen ihminen pystyy pitämään itsensä omassa keskuksessaan turvassa eikä häiriinny minun epävarmuudestani se palauttaa minutkin turvaan tilanteessa. Katseella on suuri merkitys ja sillä mitä sillä viestitämme. Eheyttävimpiä on ne kohtaamiset joissa säilyy turva ja lempeys ja myötätunto. Tälläisessä läsnäolossa on helppoa siirtyä tunteesta toiseen ja läsnäolo on vapautunutta. Kun katsomme toisiamme silmiin näemme ja koemme yhteyden. Se luo turvaa.

HÄN KUUNTELEE YMMÄRTÄÄKSEEN SINUA, EI VASTATAKSEEN

Yleensä me ihmiset odotamme vuoroa reagoida toisen puheeseen. Reagointi tulee jollainlailla aina turvattomuudesta. Sillä pyritään kontrolloimaan keskustelutilannetta. Reagointi on yleensä sitä, että aletaan puhua itsestä ja omista kokemuksista melkeinpä toisen päälle tai aletaan neuvoa ja opastaa toista. Jos vastapuoli ei tuo keskustelussa millään tavalla ilmi sitä, että on kuullut sinua vaan ainoastaan reagoi puhumalla omasta kokemuksestaan hän ei luo tilanteeseen turvaa ja todennäköisesti kokee itse turvattomuutta.

HÄNELLÄ EI OLE PIILOTETTUA AGENDAA

Hänellä ei ole piilotettuja motiiveja sinun suhteesi vaan kaikki on avointa. Et voi pettää hänen odotuksiaan, koska hänellä on luottamus kuluvassa hetkessä tilanteeseen ja itseensä. Hänen omanarvontuntonsa ei ole riippuvainen toisista ihmisistä joten ilmapiiri on vapaa piilotetuista motiiveista. Hän on juuri sitä mitä antaa ymmärtääkin. Kaikesta olennaisesta voidaan puhua ääneen.

HÄNTÄ EI TARVITSE KANNATELLA VAAN HÄN KANNATTELEE ITSE ITSEÄÄN

Kun kerrot vastuullisesti omista tunteistasi sinun ei tarvitse pelätä, että hän ei kestäisi niitä. Hänen kanssaan ei tule sellaista tunnetta, että sinun pitäisi pyytää anteeksi omia kokemuksiasi tai tunteitasi. Tämä ei tarkoita, että ei voisi tuntea hyvinkin vaikeita tunteita tai kokea tarvitsevansa tukea vaan sitä, että hän ei halua siirtää tunteitaan pois toisen niskoille. Hän ottaa vastuun kokemastaan ja myös sen sanoittamisesta.

HÄN EI VAADI SINULTA ENEMPÄÄ KUIN PYSTYT ANTAMAAN

Hänen kanssaan ei tule sellaista oloa, että hän vaatii sinulta enempää kuin mitä voit luonnostasi antaa. Hän hyväksyy sinun keskeneräisyytensä ja näkee, että teet parhaasi vaikka se ei juuri kuluvalla hetkellä olisi edes kovin hyvää.

HÄN EI KATOA PAIKALTA VAIKKA TULISI ERIMIELISYYKSIÄ

Kun ihminen poistuu paikalta ilmoittamatta esimerkiksi riidan aikana hän aiheuttaa toiselle aina hylkäämiskokemuksen. Kun toisen ihmisen kanssa on varmuus ja luottamus siihen, että vaikeidenkaan erimielisyyksien aikana ei joudu hylätyksi turvan tunne kasvaa automaattisesti. Selvittämättömät ristiriidat eivät luo turvaa suhteeseen. Turvallisessa ihmissuhteessa voi luottaa siihen, että voi olla rauhassa eri mieltä asioista eikä sitä kosteta tai siitä rankaista poistumalla emotionaalisesti tai fyysisesti paikalta. Myös emotioaanlinen vetäytyminen voi aiheuttaa hylkäämiskokemuksen.

Tästä listasta ehkä joillekin herää kysymys: onko tälläisiä ihmissuhteita ja kohtaamisia  edes olemassa? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että niitä on paljonkin ympärillämme kun vain opimme sallimaan itsellemme niitä. Kun turvan tunne kehittyy itsessä turvaa pystyy myös itse luomaan ja ylläpitämään erilaisissa tilanteissa. Jos emme itse koe sisäistä turvaa, emme pysty sitä myöskään luomaan muille.

Turvaan hakeutuminen ei ole niin yksiselitteistä ja moni tiedostamattaan haluaa elää turvattomuudessa koska sitä on tullut turvavyöhyke. Olemme niin tottuneita vaikeisiin tunteisiimme, että elämme mieluummin tasaisesti niiden kanssa kuin lähdemme kohtaamaan niitä tietoisesti ja vapautumaan niistä, koska se tie tuo mukanaan kaiken piilotetunkin näkyviin. Tie omien tunteiden äärelle ei ole helppo mutta se vie meidät lopulta siihen turvaan, mitä eniten kaipaammekin. Kun olemme turvassa voimme myös antaa maailmalle enemmän itsestämme. Turvasta käsin koko potentiaalimme tulee esille.

Olen tehnyt verkkokurssin johon olen koonnut ne keinot joilla itse olen onnistunut vahvistamaan sisäistä turvan tunnettani. Vahvista sisäistä turvan tunnettasi – verkkokurssi on nyt myynnissä. Verkkokurssin voit lunastaa itsellesi tästä linkistä: kultainensulkablog.wpcomstaging.com/kurssi

Lue myös artikkelini:
Tommy Hellsten: ”Ihminen ei voi koskaan saada tarpeeksi sitä mitä hän ei tarvitse.”
Tunteiden näyttäminen tekee ihmisestä aidosti vahvan
Erillisyydestä yhteyteen – Kuinka oppia tulemaan turvattomuudesta yhteyteen toisten kanssa
Kun yhteys on katki, maailma on rikki
Ihmisen ikävä itsensä luo
7 vinkkiä miten lisätä sisäistä turvallisuuden tunnetta elämässä
Kuka turvaa sisäistä lasta?