Luin juuri jutun Antti Railiosta. Antti on laihduttanut 80kiloa ja hänen olisi vielä tarkoitus laihduttaa 20 kiloa lisääkin. Antti on julkisuudessa kertonut sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän kertoo treenaamisen ja laihduttamisen myötä voineensa jättää siihen liittyvät lääkkeet pois. Sen lisäksi muutkin lääkkeet ovat jääneet. Kehonhuolto on auttanut Anttia tervehtymään monin tavoin.
Puoleentoista vuoteen en ole tarvinnut mitään masennus- tai paniikkihäiriölääkitystä enkä mitään muutakaan lääkitystä, sillä vastustuskykykin on parantunut radikaalisti. Ennen kaikki mahdolliset taudit tarttuivat minuun, nyt olen ollut täysin terve. – Antti Railio Ilta-Sanomissa
Aivan huippua ja onnea isosta saavutuksesta Antti! Tälläisiä ilouutisia on aina ihana lukea ja ne ilahduttaa valtavasti kun joku on saanut paremman fiiliksen elämään. Ja lähes jokainen varmasti tunnistaa sen itsessään, että tuollaisen muutoksen tekeminen ei ole helppoa.
Itsekin käyn sitä taistoa oman mielen kanssa. Vaikka minulla ei ole koskaan ollut ylipainoa, kärsin paljon mm. niskakivuista. Haluan hyvinvoivan ja hyvässä kunnossa olevan kehon mutta sen saavuttaminen onkin vaikeiden tunteiden takana. Ja nimenomaan kyse on tunteista. Koen itse, että tunteet jäävät kehoon ja kun aletaan treenata niin niitä tunteita joutuu kohtaamaan urakalla.

Antin kanssa toukokuussa 2013
Erityisesti tuon huomaa syvävenyttelyissä. Lihasjännitykset ovat usein varastoituneita tunteita. Kun venytän ja puran niitä joudun kohtaamaan sen tunteen joka siellä ”jumittaa.” Olen yin joogan aikana itkenyt monet itkut ja tuntenut myös vihaa ja turhautumista. Omassa kehossani on trauman mutta myös muun elämän jäljiltä ollut paljon varastoituneita tunteita.
Kuitenkin jossain vaiheessa onnistuin omassa tavoitteessani päästä spagaattiin. Se oli ihmeellistä, koska en ollut taipunut siihen lapsenakaan. Se vaati kuukausien päivittäistä venyttelyä ja valtavasti erilaisten tunteiden kohtaamista.
Nyt kun en ole neljään vuoteen säännöllisesti joogannut olen palannut takaisin ”puupökkelö”-lähtöpisteeseen ja se on sama kuin ennen. Toki kehomuistissa on varmasti se entinen taipuisuus joten saatan palata siihen nopeammin sen ansiosta, mutta kuitenkin joudun taas kohtaamaan ne vaikeat tunteet siitä edestä.
Treenaaminen on vaikeaa, koska uskomme tunteitamme enemmän kuin omia tavoitteitamme. Monet tunteet eivät tunnu miellyttäviltä ja annamme niiden usein estää tarpeettoman pitkään kokonaisvaltaisen terveyden saavuttamista.
Tunteet tuntuvat todellisilta, ja sitähän ne ovatkin, mutta yleensä tunteet kertovat menneestä, eivät nykyhetkestä. Se, että vastustamme nykyhetkessä tunteita johtuu varmasti osittain siitä, että kieltäydymme kohtaamasta asioita jotka tapahtuivat menneessä. Olemme kieltäneet ja ohittaneet meille tapahtuneet vaikeat asiat ja keho on varastoinut tunteet. Olisi helpompi paeta tunteita syömiseen tai vanhoihin tapoihin kuin kohdata ne ja mennä niiden läpi.
Liikkumisen myötä joudumme kohtaamaan vaikeat tunteet itsessämme ja alamme vastustaa sitä. Treenaamisen aloittaminen on vaikeaa, koska vastustus on suurta. On helpompi jatkaa tunteita ohittaen, mutta sen seurauksena oikeasti ylläpitää huonoa oloa. Liikkuminen veisi kohti terveyttä.
Miksi ihmeessä vastustamme terveyttä niin kovin. Tunnistan tämän itsessäni, tunnistan vastustavani sitä vastuun määrää joka minulle on itsestäni. Omasta hyvinvoinnista omista tunteista ja omasta terveydestäni. Kipuineni olen mukavuusvyöhykkeellä. Terveys on edelleen tuntemattomampi vyöhyke.
Sain Antin tarinasta lisää inspiraatiota omaan kehonhuoltooni. Tuollaiset isot tarinat kun ihminen on saavuttanut jotain isoja tavoitteita ovat valtavan inspiroivia meille kaikille. Saamme nähdä, että jollain ihmisellä on ollut voimaa kohdata kaikki tunteensa ja omat vastustuksensa ja tehdä omaa hyvinvointia edistäviä asioita.
Lue myös artkkelini:
Luonnon oma ”mobilat” lievittää lihaskipuja parissa minuutissa
Ensimmäistä kertaa osteopaatilla
0 kommenttia