Oppiminen ja kasvaminen tapahtuu läpi meidän elämän. Valitsemme polullemme opettajan, joka sopii sillä hetkellä omaan filosofiaan ja kutsuu luokseen. Olen kuitenkin huomannut, että meille ihmisille tyypillistä on lähteä seuraamaan ja pitämään opettajan oppeja yhtenä totuutena. Näin on käynyt myös minulle. Tarkoitus saattoi alun perin olla uteliaasti avartaa omaa näkemystä, mutta jos ei ole valpas niin uteliaisuus muuttuukin sokeudeksi. Nykyään on helppo löytää opettajia ja viisaita puhuvia ihmisiä, koska some mahdollistaa tämän. Huomaamattaan ehkä seuraa vaan eikä kyseenalaista mitään. Oma oppiminen tapahtuu, kun peilaa asioita omaan elämäänsä ja mitä ne siellä tarkoittavat. Kaikkea et välttämättä sieltä löydä eikä tarvitsekaan.
Olen valinnut itselleni henkisiä opettajia ja lähtenyt tutkimaan mitä heillä on annettavaa. Aina ei tarvitse mennä jonkun oppeihin oppiakseen. Voimme oppia ihan arkisissa kohtaamisissa ihmisten kanssa eikä tarvitse lähteä kauas, kun on läsnä ja utelias. Erilaiset elämän tapahtumat matkan varrella opettavat meille meistä ja siitä miten maailmaa katsomme ja miten otamme sen vastaan. Tapahtumat ja kohtaamiset ihmisten kanssa menevät ja tulevat, niin kuin opettajatkin.

Olen kuljettanut yhtä opettajaani vierelläni vaikka minulle on ilmaantunut uusi opettaja. Uusi opettaja, jonka opastuksessa olen valmis tutkimaan mikä minulle resonoi ja mikä ei. Yhdistän aikaisempaa oppimaani uuteen. Neotantra opettaa ottamaan opettajilta sen mikä itselle tuntuu oikealta, eikä sokeasti uskomaan opettajaa. Jos ottaisimme kaiken mitä opettaja sanoo todesta, niin emme ehkä oivaltaisi uutta ja kehittäisi oppimaamme.
Ensimmäinen opettajani ohjauksessaan olen muokannut paljon omia ajattelumallejani ja oppinut näkemään maailman uudella tavalla. Pääsin muokkaamaan omia uskomuksia sellaisiksi, että ne palvelivat minua. Ymmärsin mihin minun kannattaa identifioitua ja tutkia sitä miten itsestäni puhun. Oli hyvin hämmentävää, kun hän alkoi puhua, että hänen opettamansa asiat olivatkin ihmisille haitaksi. New Age asiat ovatkin täysin saatanan tapoja pitää ihmiset sokeina ja kaukana Jumalasta. Hän puhuu nyt raamatusta ja että kristinusko tuo ainoastaan ihmisen lähemmäs Jumalaa. Opettajani jonka opettamia asioita arvostin ja tiesin niiden olevan vaikuttavia taitoja, kertookin olleensa täysin väärällä polulla. Hän pyytää ihmisiä uskomaan häntä. Kertoo kokemuksia, joissa erilaisista harjoituksista ja esineistä luopuminen on tuonut hänelle rauhan ja häntä lähemmäs Jumalaa. Huomasin, että alan kallistua hänen mukanaan samaan suuntaan. Kyseenalaistin valitsemaani nykyistä polkua ja mietin, että menenkö väärään suuntaan. Tässä kohtaa oli hyvä painaa stoppia ja ottaa tauko. Hiljennyin omaan tilaani tutkailemaan omia oivalluksia sekä kokemuksia mitä olen hänen opettamistaan asioista saanut. Tutkin myös opettajani käytöstä ja huomasin toistuvaa ailahtelua, joka on alkanut aikaisemmin herättää minussa epäluottamusta, mutta olen sivuuttanut sen ja edelleen luottanut. Ymmärsin, että ei tämä ei ole minun polkuni. Ymmärrän että New Age saattaa ohjata ihmistä liialliseen omavoimaisuuteen, jonka seurauksena inhimillinen tarvitsevuus unohtuu, sekä se että meidän on antauduttava korkeammalle voimalle. Minun ei tarvitse siis luopua tantrasta, meditoinnista eikä joogasta, vaikka tätä aloin miettiä. Minussa heräsi pelkoa, että miten minuun suhtaudutaan jos jatkan valitsemallani polulla. Suunnan muutokseni siis olisi tapahtunut pelon ohjaamana eikä rakkaudessa ja luottamuksessa. Tarkastelin sitä mitä olen tantran kautta oppinut ja se on nimenomaan opettanut minulle tervettä tarvitsevuutta ja tunnistamaan tarpeeni sekä tunteeni. Olen oppinut luomaan yhteyden toisiin ihmisiin.

Moni tietää että jokainen suuren joukon seuraajia omaava opettaja on vaikuttaja-asemassa. Hänellä voi olla todella iso auktoriteetti, koska on auttanut varmasti teoillaan ihmisiä ja moni on saanut hyviä kokemuksia. Oma kokemus voi olla hyvinkin vaikuttava ja sen kautta syntynyt luottamus toiseen on vahva.
It’s Time to Kill Buddha. Ymmärsin, että olen oppinut sen mitä minun tarvitsi ja käytän kaikkea työskentelyssäni, jonka koen toimivaksi. Irrotin opettajastani niin, että lopetin somessa seuraamisen ja uutiskirjeen tilaamisen. Energeettisesti sanoin kiitos kaikesta siitä mitä hän on minulle antanut ja luovuin oppilaan roolistani. Tämä sama tulee varmasti kaikkien opettajien kohdalla. Tämä oli vain ensimmäinen kokemus jossa alan ymmärtää mitä se on, kun opettaja on opettanut sen minkä tuli opettamaan ja sitten jatkan matkaa. Haikealta tämä tuntuu, mutta se on kaunista.

0 kommenttia