On tutkittua tietoa, että suurin osa tunteistamme tulee muilta. Esimerkiksi luulet tuntevasi itse turhautumista, mutta oletkin saattanut ottaa sen joltain perheenjäseneltä. Uskokaa tai älkää, tutkimukset puhuvat puolestaan. Me kopioimme ympäristöstämme tunteita. Tunteet tulevat ihmisiltä joiden kanssa vietämme aikaa, joiden kanssa olemme kasvaneet ja jopa sosiaalisen median välityksellä ihmisiltä joita emme ole välttämättä edes koskaan tavanneet. Ei siis ole yhdentekevää kenen päivitykset näkyvät facebook feedissäsi.
Eikä ole ollenkaan yhdentekevää miettiä mikä on aidosti oma tunteeni ja mikä toisen ja todella oppia erottamaan nämä toisistaan. Pahimmillaan sillä on todella suuri merkitys joko haittaavasti tai parhaimmillaan kannustavasti ja parantavasti elämänlaatuun. Se, että olet ihmisten kanssa jotka eivät esimerkiksi oman kateutensa takia halua sinulle aidosti hyvää voi haitata merkittävistä omia päämääriäsi, jos et ole toisen tunteiden vaikutuksista tietoinen.
Joten kuka sinä olet, mitä sinä tunnet? Tunnistatko mikä on sinun omaa tunnettasi mikä toisen?
Voimme oppia tunnistamaan tätä niin ettemme ajelehdi muiden tunteiden armoilla ja määritä jatkuvasti omaa todellisuuttamme sen kautta. Tämän kautta tulet tietoiseksi mikä itseäsi latistavista ajatuksistasi tulee ympäristöstä, mikä aidosti heikosta itsetunnosta. Joten; ”Ennenkuin diagnosoit itsesi masentuneeksi tai huonon itsetunnon omaavaksi tarkista ensin ettet ole vain ääliöiden ympäröimä.” – Sigmund Freud
Tunteet tarttuvat
Alat ennen pitkää uskoa mitä hän sanoo ja samaistua hänen viestiinsä. Ne uskomukset rakentavat sinun todellisuuttasi.
Työympäristössä yksi ihminen voi pilata kokonaisen yhteisön ilmapiirin jos se sallitaan.
Samoin kotona yhden ihmisen hallitsevat pitkään jatkuvat tunteet voivat hallita koko perhettä.
Kiinnitä huomiota näihin ympäristösi tunteisiin jotka syövät sinultakin paljon energiaa jollet ole tarkkana.
Kollektiiviset vallalla olevat tunteet rakentavat tunneympäristöä.
(Onkohan muissa maissa omaa sanaa sille, että häpeää toisen puolesta, olisi kiva tietää…. Tiibetissä ei ainakaan ole sanaa itseinholle, olisi kuulemma aivan absurdi ajatuskin inhota itseään sanoi mulle kerran eräs sikäläinen paikallinen.)
Häpeään on helppo mennä mukaan ja upota jos ei pidä varaansa ympäristönsä suhteen.
Kun tulet tietoiseksi tästä voit itse määritellä mikä omasta mielstäsi on oikeasti hävettävää ja mikä ei.
Mielestäni hävettävää ei ole ainakaan omana itsenä oleminen.
Ääneen nauraminen ja puhuminen normaalisti hiljaisessa paikassa kuten bussissa ei ole oikeasti hävettävää.
Vieraille ihmisille puhuminen, leikkimielisyys ja estottomuus tai tunteiden näyttäminen ei ole mielestäni hävettävää.
Nämä kaikki kuitenkin usein nostattavast kanssa ihmisissä häpeää kun tarkkailee tietoisesti tunneympäristöä.
Toinen vahva tunne joka saa helposti tuntemaan huonoksi itsensä ihan tahtomattasi on ympärilläsi olevien kateus. Kateus voi olla sanatonta tai hyvin piilossa. Kateutta voi olla myös hiljaisuus, sen ei tarvitse näyttäytyä pahoina puheina. Jos samaistut toisten tuntemaan kateuteen ja pelkäät aiheuttavasi sitä jopa etukäteen vaarana on, että pienennät itsesi. Tämä on hyvin yleistä. Olen kuullut, että juhlimaan mennessä ihmiset eivät viitsi tanssia tai pukeutua kuten haluaisivat koska joku saattaisi olla siitä kateellinen heille.
Tunteet ovat aina kokijansa, mutta emme aina osaa olla niin vahvoja etteivät ne tarttuisi meihin. Sitä voi kuitenkin opetella. Pidä siis tietoisesti itsesi kauempana kateellisista ja latistavista ihmisistä jos et vielä koe olevasi tarpeeksi vahva olemaan itsesi kokoinen heistä huolimatta. Jonakin päivänä harjoiteltuasi et enää mene mukaan toisten tunteisiin.
Tämä kaikki pätee tietysti toisinkinpäin. Eli toisia kannustavat, iloiset ja aidosti puolestasi onnelliset ihmiset ruokkivat näitä tunteita myös sinussa. On tutkittua tietoa, että iloisten ihmisten seurassa ihminen voi kokea olevansa 9% onnellisempi itsekin. Suhteutettuna jos ihmiselle annettaisiin rahaa 5.000$ luku on vain 2%.
”Gnōthi seauton” eli ”Tunne itsesi”
Toisten tunteiden alitajuinenkin tarkkailu, niihin mukautuminen ja se miksi me olemme niin hyviä siinä on varmasti biologinen selviytymiskeino alkuperältään. Laumaeläiminä meidän on ollut tarve sopeutua siihen, että emme tule hylätyksi laumasta. Hyväksynnän ja rakkauden tarve toisilta on suuri. Niin kauan kuin olemme riippuvaisia toisten reaktioista on kuitenkin pois omasta voimastamme. Olemme silloin antaneet voiman muille ulkoistamalla hyvänolon tunteen lähteen ja tekemällä oman vointimme riippuvaiseksi ulkoisista tekijöistä.
”Älä anna ihmisten vetää sinua mukaansa heidän myrskyynsä,
vedä sinä heidät mukaan rauhaasi.”
– Kimberly Jones
Kiusaajat ovat silloin vahvoilla kun voivat määritellä tunneilmapiiriä jota toiset eivät saa oikeille urille. Tilanteessa ei todennäköisesti ole silloin tarpeeksi ihmisiä jotka pystyvät ilman syyllisyyttä, häpeää tai ilman jotain muuta omaa voimaa heikentävää kollektiivista tunnetta nousemaan ja puolustamaan toista. Kun ihmisellä on hyvä itsetunto hän pystyy olemaan myös joukossa eri mieltä. Sellainen kompromissiton energia on voittamaton, sen yli ei voi kävellä. Kulttuurimme tarvitsee tälläisiä ihmisiä.
Pysymällä omassa energiassasi vahvistat omaa hyvinvointiasi ja sen lisäksi tuot ympäristöön neutraalia tilaa johon muutkin voivat samaistua
Omista omat tunteesi
Olen huomannut, että kun ihminen ottaa itse vastuun omista tunteistaan, hän ei ole raskasta seuraa ja ”tartuta” muita. Mutta syyttelemällä ja omaa tunnetaakkaansa muille alitajuisestikin siirtämällä toisen tunnekuorma vetää muita alaspäin. Jos emme ole tarkkoja, se voi tapahtua hienovaraisesti tai suoraan jatkuvasti kritisoimalla tai latistamalla muita. Tälläinen ihminen laskee helposti koko ilmapiirin ja jopa tuottavuuden esimerkiksi työympäristössä.
Emme voi muuttaa toisia, ainoastaan itseämme. Kehitä siis sitä mikä on mahdollista, älä tuhlaa energiaasi mahdottomaan.
Tämän kaiken ymmärtäminen vaatii ensin sen uskomista, että näin todella käy, että tunteet oikeasti tarttuvat. Monille tälläinen ajatus on vielä täysin absurdi. Itseään eri tilanteissa tarkkailemalla sen voi kuitenkin helposti huomata. Alat pikkuhiljaa tiedostaa milloin näin käy ja pääset harjoittelemaan omien rajojen vetämistä jotta pystyt entistä enemmän pysymään omassa voimassasi ja vahvistamaan itsetuntoasi.
0 kommenttia