Sisäiset ohjelmoinnit pitävät meidät usein tiukasti kiinni sellaisessa elämässä joka ei lopulta tuo syvää merkityksen tunnetta ja mikä ei ole arvojemme mukaista elämää. Vai miten muuten voidaan perustella se miksi ihmiset valittavat niin paljon asioista ja tekevät asioita vain ”koska on pakko.”

Pelko perusteinen sisäinen uskomusmaailma saa toimimaan näin. Eikä se ole ihme. Kulttuuriset ehdollistumat ovat syvällä ja kannamme jokainen mukanamme myös omista suvuistamme tulevia tunteita ja pidäkkeitä taakkasirtyminä. Näistä itsensä ulos oivaltaminen on usein kipeä ja mutkikas prosessi.

Maailma on aina muttunut ja mennyt eteenpän. Muutokset lähtevät yleensä yksilötasolta. Rohkeiden tienraivaajien toimesta maailma muuttuu. Meissä kaikissa on suurta potentiaalia raivata rinta rinnan tuota tietä, uutta uraa levemmäksi kaikkien kulkea. On tullut juuri sellainen aika, että jokaisen ihmisen oma voimaisuutta tarvitaan ehkä suuremmin nyt kuin koskaan. Maailma ei kuitenkaan muutu jos sisäisiä ehdollistumia ei pureta.

Henkinen pahoinvointi on yleensä aina heräämisen ensimmäinen oire.

Olet voinut tuntea jo pitkään voivasi huonosti tiettyjen asioden suhteen, mutta kokea samalla suurta tietämättömyyttä ja voimattomuutta miten asiaa voisi lähteä muuttamaan. Loogisin reitti olisi koittaa muuttaa ulkoista mutta pysyvin muutos tapahtuu aina sisäsyntyisesti.

Matka ei ole suora tie vaan herääminen tapahtuu prosesseissa. Itselläni on ollut useamman vuoden vaiheita joissa olen ollut ajoittain totaalisen onnellisessa tilassa jolloin ulkoiset tilanteet eivät ole nostaneet minusta esiin kärsimystä. Sen jälkeen on ollut vaiheita joissa olen saanut todenteolla tutustua omiin varjoihini jolloin olen joutunut käymään todella syvissä vesissä. Elämä on tuonut niin haastavia ja vaikeita tilanteita eteen etten ole voinut lopulta kuin luovuttaa hyväksynnän kautta ja katsoa nöyränä itseäni ja sitä millaisia asioita minusta on noussut pintaan. Kaiken tämän kautta on löytynyt aina vakaammaksi keskitie jolle palaudun. Ääripäiden viehätys on kadonnut. Todellinen olemus ehdollistumien takaa on muuttunut todemmaksi kuin muiden oppeihin nojaava valheellinen aiempi minäkuva jonka impulssien mukaan toimiminen loi elämään kärsimystä.

Rauha löytyy lopulta omasta keskuksesta, oman totuuden äärelle löytymisestä. Sille uskollisena pysymisestä. Läsnäolon tilasta ja vastuunottamisesta oman elämän suhteen.

Ennen kuin löydämme keskuksen meitä voi koittaa repiä rikkovasti eri suuntiin syvällä sismässämme olevat ehdollistumat ja uskomukset. Nämä uskomukset ja ehdollistumat saavat todisteita ulkoisesta maailmasta. Kaikki tuntuvat tekevän niin, siksi se tuntuu oikeammalta ja todemmalta kuin omat arvot ja sisäiset tuntemukset. Oleme tottuneet hakemaan todistuksia ulkoisen kautta mieluummin kuin sisäisistä tuntemuksista. Meitä ei ole opetettu luottamaan itseemme. Yhteys itseen on katkaistu opettamalla suuntaamaan huomio ulkoiseen. Tuo tie johtaa hyvin usein pahoinvointiin.

Ulkoisen maailman kyseenalaistaminen on pelottavaa. Vastavirtaan kulkeminen herättää hylätyksi tulemisen pelon. Kaipuu heimovoimaan kuulumisesta on suuri. Meillä on sisäinen tarve kokea yhteenkuuluvuutta. Joskus aito totuudellinen heimovoima löytyy kuitenkin vasta oman sisäisen työn kautta. Kun tulemme todeksi itsellemme tuo työ johdattaa meidät muiden oman voimansa löytäneiden luo. Ihmisten pariin joilla on yhteys itseen. Silloin yhteys on totuudellinen ja vahva. Vasta itsemme tunnistamisen kautta tunnistamme ja näemme todella toiset.

My life is my message.
– Gandhi

Ehdollistumia voi alkaa purkaa monin tavoin. Yksi tapa on kehotyöskentely. Huomasin yhtenä päivänä miten hieronnan avulla lantion alueelta lähti nousemaan tunteita. Annoin tunteiden nousta ja katsoin mitä niiden takaa paljastui. Kehoni kertoi, että olin koittanu opetella istumaan ja liikkumaan kuten yhteiskunta opettaa. Kehoni oli joutunut sopeutumaan sille sopmattomaan asentoon, koska se ei ollut omalle keholleni luonnollinen tapa olla ja liikkua. Olin muuttunut jäykäksi ja vähäeleiseksi. Kun päästin tuon uskomuksen nousemaan tietoisuuteen lantiossani vapautui jotain. Koko kehon liike muuttui sen jälkeen sulavammaksi ja kevyemmäksi. Annoin oivalluksen jälkeen itselleni luvan liikkua luonnollisesti ilman normien luomia paineita.

Lyhyetkin hetket jotka luovat tilaa todellisille tunteille voivat saada aikaan suuria muutoksia. Näissä hetkissä parantavaa on jakamaton läsnäoleva huomio itsellemme. Senkin on yleisesti opetettu olemaan ajan tuhlausta, väärää, itsekästä… Ihmiset on saatu uskomaan sen vievän aikaa tehokkaaammalta ulkoiseen ohjautuvalta toiminnalta. Mutta kaikki terve toiminta lähtee yhteydestä itseen. Sen kuuntelemisen ja yhteyden luomisen kautta sama terveellisyys kasvaa myös ulkoiseen.

Olemme täynnä pieniä ja suuria elämää rajoittavia uskomuksia. Moni uskomus joka vie meitä pois itsestämme on suuremmassa mittakaavassa vahingollinen vaikka se omassa elämässä vaikuttaisi pikku jutulta. Meissä on paljon vinoutuneita uskomuksia omanarvon tunnosta, siitä missä ja miten meidän tulisi tehdä töitä, miten elää elämää, kasvattaa lapsia, syödä, liikkua… Millaisia asioita oppia, mihin keskittää huomiomme. Miten, missä ja milloin kokea tunteita. Miten olla ja ajatella. Sisäinen maailmamme on meihin istutettujen ehdollistumien kontrolloimaa enemmän kuin haluaisimme edes myöntää. tahdomme ajatella itsemme vapaiksi. Mutta niin kaun kuin ulkoinen määrittää mihin suuntaat energasi et ole vapaa. Emme ymmärrä todellista vapautta jos emme herää tietoisuuteen omasta täydestä vapaudesta ja vastuusta oman elämämme ja sisäisten uskomustemme suhteen.

Vapaus on yksi kakkein kauhistuttavimpia asioita koska se tuo mukanaan vastuun. Ei ole ketään ketä syyttää, kun heräämme tiedostamaan että olemme itse vastuussa omasta elämästämme. Joudumme käymään läpi ydinpelkomme ja erillisyytemme. Tuo ratkaiseva joskus todella pelottava oivallus auttaa meitä kuitenkin nouseman askeleen eteenpäin elämässämme. Ja tuo askel on se joka tarvitaan luomispolullamme. Kukaan muu ei voi ottaa sitä puolestamme. Kukaan muu ei voi oivaltaa tosiolemustamme kaikkien uskomusten keskeltä. Ainoastaan meillä itsellämme on valta, vastuu ja vapaus tehdä niin.

Kaikki lähtee  tämän hetkisen tilanteen tarkastelemisesta rehellisesti. Onko elämässäni kaikki hyvin? Tunnenko levollisuutta ja rauhaa valinnoistanni? Vai koenko eläväni jonkun toisen elämää, toisen sanelemilla säännöillä ja ehdoilla? Tekisinkö asiat toisin jos vain uskaltaisin? Pienten tätä hetkeä huomioivien kysymysten kautta voi alkaa miettiä onko oma elämä uskomusten vai tietoisten valintojen luomaa.

Maailma muuttuu yksi ihminen kerrallaan. Ja muutos lähtee sisältä. Sisäinen muutos heijastuu pienin valinnoin elämän suhteen ja pienet valinnat muodostavat suuren kokonaisuuden. Oletko luomassa uutta vai ylläpitämässä vanhaa? Kumman todella haluat valita? Mitä valinnan tekeminen edellyttää sinulta? Millaisten pelkojen läpi kulkemista?

Kuuntele sisäistä tietoasi, se kertoo mikä tuntuu oikealta. Maailma muuttuu yksi ihminen kerrallaan ja sinä olet todella tärkeä linkki tässä yhtälössä. Lunasta arvosi kokonaisuudessa.

Lue myös artikkelini:
Ulkoisen maailman avaimet löytyy sisäisiltä tasoilta
Anna maailman rikkoa sydämesi niin uskallat todella rakastaa
Häpeä tukahduttaa rohkeuden juuret
Tunneilmastonmuutos on aikuisten vastuulla
Aika herätä
Rohkeinta mitä voit tehdä on olla sinä