Rentoutumisen supervoima

Voisiko rentous olla tulevassa yksi suurimmista arvoista? Sellainen ihanteellinen asia, jota opetellaan ja tavoitellaan? Vanhan mallin mukaan ihailtavaa oli suorittaa. Se on nyt nähty, se ei toimi. Se tekee ihmisistä ja työkulttuuristamme sairaita.

Rentoutumisen fysiologiaa on tutkittu jo jonkun verran ja tutkimustulokset osoittavat että rentona ihminen muistaa paremmin, pystyy parempiin suorituksiin ja pystyy keskittymään paremmin käsillä olevaan asiaan. Saattaa olla että monet nykyiset sairaudetkin voitaisiin parantaa purkamalla pois liiallinen stressi. Monet iho-oireetmasennus, uupumus ja astma voivat puhjeta stressistä. . Voi olla että monien lasten oppimisvaikeudet ja ylivilkkaus  voidaan joissain tapauksissa laittaa myös stressin piikkiin.

Nykyinen meno ja burn out burn outin perään auttaa meitä hitaasti mutta varmasti ymmärtämään sen tosiseikan että ihminen ei ole kone ja toimiakseen tehokkaimmin ja tehdäkseen parhaimpansa ihminen ei tee sitä pakottamalla, kiireessä tai pitkittyneessä stressissä vaan päinvastoin rentoutuneessa tilassa. Luovuus kukkii kun ihminen on rento. Tämä ei ole nykyisin enää jonkun idealistin jonnin joutavaa höpinää vaan silkkaa teoreettista faktaa.

Mentaalivalmennus perustuu tähän samaan. Voit lukea siitä aiemmin kirjoittamani jutun täältä. Hypnoosin ja mielen valmennuksen avulla ihminen pystytään psyykkaamaan parempiin suorituksiin lähes millä tahansa elämän osa-alueella. Ja mihin  hypnoosi sitten perustuu? Se perustuu juuri rentoutumiseen. ​

Ehkä paras asia mitä voit itsessäsi kehittää on rentoutumisen taito

Me ihmiset haluamme kehittää monenlaisia asioita elämässä; fyysistä kuntoa, työuraa, parisuhdetta tai puunata kotia ja juosta erilaisissa harrastuksissa. Kaikissa näissä yhteistä lopulta on se toive taustalla varmasti, että tahdomme tulla onnellisiksi. Lopulta kaiken tekemisen päämäärä on varmaan lopulta yksi ja sama, olla onnellinen. Mikään ulkoinen asia ei kuitenkaan tuo meille onnea jos emme osaa nauttia siitä. Se, että voimme rentoutua ja nähdä asiat ympärillämme, mahdollistaa kyvyn olla kiitollinen. Kiitollisuus taas lisää merkityksellisyyden ja onnentunnetta. Jos onni tulee vain suorittamisesta niin ehkä taustalla on jokin itseään ruoskiva ja sabotoiva uskomus joka kannattaisi purkaa. En usko että kukaan ihminen ”vain on sellainen” joka ei osaa pysähtyä tai nauttia. Kyse on kai siitä että ihminen on oppinut elämään niin. Kaikesta voi kuitenkin oppia pois kun haluaa.

Toiset ihmiset haluavat kehittää itseään enemmän kuin toiset ja eri asioissa, mutta yhtä kaikki oppimisen taustalla on yksi yllättävä vaikuttava tekijä joka parantaa uuden vastaanottokykyä ja asioiden sisäistämistä. Se on rentous.  Suhteessa siihen kuinka rento ihminen pystyy olemaan sen enemmän hän saa omaa kapasiteettiaan käyttöön.

Luin esimerkiksi kirjasta ”Nonsense – The Power of not knowing” kuinka eräs kieltenopettaja teki luokkahuoneesta mahdollisimman rennon olohuoneen ja karsi kaiken oppimiseen viittaavaan pois niin että oppilailla oli tilassa mahdollisimman vapautunut olo. Hän vieläpä otti oppilailtaan oppimisen vastuun pois sanomalla ”Jos ette opi mitään se on minun vikana.” Oppimistulokset olivat huomattavasti parempia näin kuin perinteisella tyylillä. Oppilaiden aivojen kapasiteetti oli laajemmin käytössä kuin jos he olisivat orientoituneet oppimaan ”väkisin”, kokeneet ehkä huonommuutta ja noh, olleet tilanteessa jännittyneempiä. Rentous mahdollistaa niin paljon enemmän kuin vielä uskommekaan. Vanha malli toimia, suorittaminen, sabotoi meitä niin kauan kun poisopimme siitä.

Jos voimme rentoutua säännöllisesti, rentous voi olla pysyväkin tunne ja olotila, tapa jolla toimimme arjessa. Rentouden tunne antaa tilaa toimia ilman pelkoa ja stressiä siitä, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa. Se antaa mahdollisuuden myös huippu-suorituksiin, flow-tilaan jonka yksi tunnusmerkki on toiminnan rentous. Rentouden takana on usein riittävä itsetuntemus ja luottamus. Joskus on hyvä pohtia, missä tilanteissa on tuntenut rentoa flow-fiilistä ja hyvää oloa, ja olisiko tätä mahdollista tuoda myös muuhun toimintaan ja arkeen yleensäkin.
Lähde: Suomen mielenterveysseuran sivut

Moni meistä ei ole kovin hyvä rentoutumaan koska siihenhän meitä ei ole koskaan opetettu. Päinvastoin sitä on halvekisittu laiskojen ominaisuutena ja vähätelty hyvin suuresti. Laiskuus on jopa on yksi kuolemansynneistä. Rentoutuminen nähdään hyvin usein  joutavana laiskotteluna. Aikaan saaminen ja suorittaminen on ollut pitkään hyveitä, ihmisen oman terveyden kustannuksella. Kiire ja stressaaminen on olevinaan sen merkki  että on tärkeä ihminen tekemässä tärkeitä asioita. Ja ihminen voi kokea itsensä sitä kautta tarpeelliseksi ja arvokkaaksi. Usein  tekemisellä ja suorittamisella kuitenkin yrittää hämätä ja peittää joitain tuntita itsessään…

Rentoutumista VOI opetella ja harjoitella. Jos koet että ”et ole sellainen ihminen joka vain osaa maata paikoillaan” niin oletko koskaan opetellut sallimaan sellaista itsellesi? Mistä kumupaa tarve olla koko ajan liikkeellä, saada koko ajan asioita aikaan? Tuleeko se arvottomuudesta vai todellisesta halusta? Sotkuinen asunto ei tee ihmisestä huonompaa kuin joku toinen mutta sen hetkittäinen salliminen voi tehdä elämästä aika paljon armollisempaa.

Nykyään on olemassa monenlaisia menetelmiä joiden on todettu kehittävän  parempaa rentoutumisen taitoa  fyysiselläkin tasolla. Näitä on mm. mindfulness, syvävenyttelyt, hengitysharjoitukset, jooga ja  meditaatio. Kaikki vaikuttavat myös parasympaattisenhermoston toimintaan eli tahdosta riippumattomiin toimintohin kuten hengitys ja sydämenlyönti. Näillä on suora yhteys rentoutumisen tai jännityksen asteeseen kehossa. Kun hengitämme tietoisesti syvempään saamme välittömästi kehomme rentoutumaan. Lyhyillä venyttely- ja hengitysharjoituksilla voi olla todella suotuisa vaikutus terveyteen.

Hyvinvoinnin_bannerit_alehdet_300x250

Metsässä oleskelu rentouttaa

Luonto on myös tutkitusti paikka jossa verenpaine ja sydämensyke tasoittuu. ​ Nykyään on tehty paljon tutkimuksia luonnon suotuisista vaikutuksista kehoon. Onhan se vähän hölmöä, että näin itsestäänselville (mitä ne itselleni ainakin on) asioille kuin luonnon parantaville ja hyvää tekeville vaikutuksille tarvitaan tutkimuksia mutta hienoa jos sitä kautta saadaan asioista tietoisuutta lisättyä. Tutkimuksissa on myös osoitettu että adhd lasten keskittymiskyky on parantanut ja he ovat huomattavasti rauhallisempia luonnossa oleskelun jälkeen.

 

Joutilaisuuden ylistys

Vastoin yleisiä näkemyksiä olen aina ihaillut joutilaisuutta sekä rentotumisen ja asioista nauttimisen taitoa ja halunnut kehittää sitä myös itsessäni. Itse olen harjoitellut näitä asioita nyt muutamia vuosia tietoisesti. Olen kohdannut itsessäni paljon uskomuksia niiden tiellä. Purkanut suorittamislähtöistä elämän tapaa ja kohdannut sen alla olevaa arvottomuuden tunnetta. Sisäinen puheeni  oli vielä vuosia sitten hyvin vahvasti rentoutumista vastaan ja piti sitä ei minkään arvoisena kunnes sain sen käännettyä. Nyt voin sanoa että alan olla näissä jo melko hyvä. Mutta olenkin harjoitellut paljon! Ihminen tulee hyväksi siinä mitä hän kehittää. Jossain sanottiin että mitä tahansa ihminen harjoittaa 10 000 tuntia elämänsä aikana hän hallitseee sen taidon täysin.

En enää pode syyllisyyttä tai huonommuutta siitä että en halua suorittaa asioita tai vaikka koko päivä menisi ”ei minkään tekemiseen”. Päinvastoin, koen joskus saaneeni silloin paljon enemmän ”aikaan” kuin päättömästi suorittaen. Oma elämäni on totta puhuen muuttunut paljon tehokkaammaksi mitä rennommaksi olen tullut ja mitä enemmän olen oppinut hyväksymään. Energiani ei enää kulu tunteideni vastusteluun jota suorittaminen ja psukeminen usein on.

Usein salliminen onkin tehokkaampaa kuin asioiden puskeminen. Jos emme hyväksy asioiden ja itsemme keskenkeräisyyttä koemme ahdistusta. Aina pitäisi olla paremmin.  Mikään tekeminen ei tuo kuin hetkellisen tyydytyksen kunnes taas täytyy tehdä enemmän. Tietyissä asioissa ei kuitenkaan tule valmista koskaan ja joidenkin asioiden kohdalla muutos on vasta mahdollista kun niiden äärelle pysähtyy aidosti. Oma henkinen muutos prosessikin sujuu sen nopeammin mitä vähemmän sitä pyrimmme kontrolloimaan ja mitä enemmän pystymme tunteillemme antautumaan. Kontrollointi ja suorittaminen taas kätkee meistä usein jotain arvokasta. Ja rakkaudettomat kohdat pysyvät piilossa tekemisen avulla…

Toivoisin että rentoutumisesta tulisi joskus yleisestikin samanlainen hyve kuin mitä suorittaminen on tuntunut olevan näihin päiviin asti ,niin arvokas elämänlaatua ja terveyttä lisäävä asia se on! Ja tavoiteltava, vaikka tavoittelusta puhuminen onkin paradoksi rentouden kohdalla. Monet tuntuvat kuitenkin häpeävän joutilaisuutta, koska se tuo piilotellut tunteet käsiteltäväksi ja pintaan. Onneksi rentoutuminen on koko ajan trendikkäämpää. Jotkut trendit ovat meille aidosti hyväksi!

Jos aihe kiinnostaa kannattaa tutustua mm. kirjaan Joutilaisuuden ylistys.

 

5 rentoutumisen tutkittua hyötyä

1. Vähentää sairastumisen riskiä (flunssa, halvaus, sydänkohtaus…)
2.​ Suojelee masennukselta
3. Parantaa muistia
4. Auttaa tekemään parempia päätöksiä
5. Hidastaa rintasyövän etenemistä ja nopeuttaa paranemista

Rentoutuminen on hyväksi sinulle ja minulle. Mitä parempaa huolta ihminen pitää itsestään, sen parempaa huolta hän pystyy ja haluaa pitää myös muista. Tämä laajenee myös koko ympäristöön. Sen olen huomannut myös. Rentoutumisen taito siis ei todellakaan ole patalaiskuutta vaan priorisointia. Mielestäni vieläpä oikeanlaista priorisointia. Minusta on oikein opettaa ensin itsensä ja sitten lapsensa huolehtimaan itsestään. Pitämään kehonsa ja ympäristönsä terveenä. Stressaantuneena ja viimeisillä voimillamme emme siihen pysty.

Kun ihmisellä on pahaolla, hän levittää sitä jollainlailla myös ympäristöönsä. tahattomasti tai tahallaan. Kiire, piilotellut tunteet ja stressi saa ihmisen tiuskimaan ja arvostelemaan muita. Nämä asiat vaikuttaa niin monitahoisesti, että vasta kun pääsemme suorittamisen suosta alamme huomata mitä rentoutuminen saakaan aikaan. Elämästä on lupa myös nauttia! Meidän ei ensin tarvitse ansaita lepotaukoa ja sitten nauttia. Vaan voimme nauttia asioita tehdessä tai kun olemme tekemättä mitään. Todellisuudessa työ ei luo meihin arvoa vaan se kumpuaa sisältä. Kuitenkin usein määrittelemme itsemme ulkoisin kriteerein.

Uskon että työhön on mahdollista saada rento ote. Olen oman elämän koekaniini tässä. Vaikka olen juuri aloittamassa omaa yrittäjän uraani täysipainoisesti uskon että voin säilyttää saman rennon otteen elämääni. Haasteeet ja ongelmat eivät katoa niitä lietsomalla ja etukäteen murehtimalla. Rennolla otteella niihin on myös enemmän kapasiteettia panostaa ja niiden hoitamiseen enemmän taitoa, kun huolehtiminen ei syö energiaa.

 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *