Terve tunne-elämä on aidon hyvinvoinnin pohja

En ole onnistunut tekemään lapselleni maailmasta turvallisempaa, parempaa, vaarattomampaa tai siloitellumpaa paikkaa kuin se on. Eikä se mielestäni ole  tehtävänikään. Olen onnistunut äitinä mielestäni yhdessä asiassa – sallimaan lapseni tunteet.  Tehtäväni on tukea lastani olemaan oma itsensä. Tehtäväni on hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on. Tässä olen mielestäni onnistunut tähän mennessä hyvin. Olen oppinut ja onnistunut kuuntelemaan lapseni tunteita paremmin, koska olen opetellut kuulemaan ja kunnioittamaan ensin omia tunteitani.

Niin meillä kuten muissakin perheissä on saatu itkupotkuraivareita ja kiukuteltu. Se kuuluu elämään. Elämä on tunteiden koko kirjo. On erittäin luonnollista, että ihmisyyteen kuuluu aivan alkumetreiltä saakka epäonnistumisen ja tyytymättömyyden tunteita. Kaikenlaisia tunteita surusta iloon ja kaikkea siltä väliltä.
Suurin arvoni minkä perheenä voimme antaa  ja minkä äitinä voin luoda  lapselleni on mielestäni se, että koko tälle tunteiden valtavalle spektrille on tilaa olla. Tunteissa onnistutaan tukemaan sillon kun tunteita ei yritetä saada mahtumaan pienemmälle haitarille kuin missä ne ilmenee eikä niitä koiteta poistaa, parantaa tai siloittaa.

Pieni lapsi voi olla ajoittain kuin hurrikaanissa omien tunteidensa kanssa. Olen kuullut , että jotkut pienet lapset iskevät otsaa lattiaan niin, että koko otsa on aivan mustelmilla. Toiset kierivät lattialla, itkevät, potkivat ilmaa tai ehkä yrittävät potkia muitakin. Tuollaisen lapsen käytöksestä luen, että hänelle on aivan valtavan vakeaa pärjätä omien tunteidensa kanssa. Kukaan ei voi ottaa näitä tunteita häneltä pois, mutta niiden tukemiseen voi tehdä paljonkin. Ja enin mitä siinä voi tehdä on olla läsnä. Hyväksyen, myöteläen, osaa ottaen. Mutta ei lapsen tunteisiin mukaan menien tai niitä pois ottaen. Tätä hiuksen hienoa rajaa mikä ero näissä on, on ehkä vaikea sanoin saada tavoitettua, mutta yritän parhaani selittää mitä tällä tarkoitan.

Kun seison jalat tukevasti maassa ja henkisesti läsnä kun lapseni huutaa tai kiukkuaa, se on uskoakseni suurinta mitä voin äitinä hänelle antaa. kokemukseni mukaan lapseni ei kaipaa, että vien tunteen pois vaan suurimman helpotuksen hän kokee siitä, että olen hänen vierellään kun hän kokee omaa tunnettaan. Monesti ei edes ole kyse siitä mitä hän haluaisi, tai mikä oli syy harmituksen nousemiselle. Kunhan olemme tilanteessa yhdessä kaikki muu on toissijaista.

Ei ole olemassa liian herkkiä tai liian tunteellisia ihmisiä. On vain enemmän ja vähemmän vaikeuksia suhtautua tunteisiin luonnollisella tavalla.

DSC_0512.JPG
Jos tunnetta lähdetään vähättelemään tai ohittamaan, se ottaa lapsen yleensä vain tiukemmin otteeseensa. Oman kokemukseni mukaan tunteen pahin terä kestää vain minuutteja KUN tunteessa ollaan täysin läsnä yhdessä. Eli kun keskityn lapseni hätään pienen hetken (olipa se omasta mielestäni kuinka mitätön tahansa) ja kuuntelen häntä täysin arvostelematta helpotuksen aalto pyyhkii nopeasti lapseni yli ja tunne hellittää.

Uskoakseni tuo on samaa mitä me kaikki ihmiset syvimmiltämme toisiltamme kaipaamme. Aikuisina meillä on tapana luoda draamaa ihmissuhteissamme koska olemme jo kokneet maailmassa sen miten yksin jäämme tarpeinemme. Emme ehkä ole koskaan saaneet nähdyksi tulemisen kokemusta jolloin se on täysin uotpistista meille. Selviytymissatretegiat ovat päällä koko ajan ja kierrämme kuin kissa kuumaa puuroa sitä todellista tarvettamme koska emme osaa muuta. Luomme draamaa tai keskitämme huomion tekemiseen jotta voisimme välttää omien kipukohtiemme näkemisen.

Silloin meillä on tapana  ottaa tuki tai tukematta jättäminen osumana kipukohtiimme. Rakkaus tai siitä vaille jääminen osuu niiihin herkkiin kohtiin jotka hohkaavat sitä vaille jäämistä jota lapsena olisimme kaivanneet. Olemme luoneet suojamuureja ja selviytymisstrategioita joiden kanssa pärjäämme tuon todellisuuden jättämien jälkien kanssa paremmin tai huonommin mutta vähintäänkin selviydymme. Selviytyminen ei kuulosta hyvältä, kun vaihtoehtona on hyvinvointi ja kukoistus.

Monet ihmiset kärsivät  ahdistuksesta jolle eivät ymmärrä syytä. Kun kuulen heidän  kertovan mikä kaikki auttaa ahdistuksen tunteeseen niin usein listasta puuttuu tunteen kohtaaminen. Tunteita välttelevä usein päälle liimattu tekeminen ei varmasti lopultakaan vie kovin paljoa eteenpäin ahdistuksen paranemisessa. kokemukseni mukaan ahdistus johtuu  siitä, että tunteet on laitettu syrjään. Tunteita on saattanut kertyä koko elämän matkalta. Ne on aina sivuutettu tai ohitettu, koska se on malli jonka lapsena opimme.

Mitä aiemmassa vaiheessa lapsena tunteitaan on joutunut tukahduttamaan kun niiden kanssa ei ole tullut tuetuksi, sitä suurempi ”tunnemassa” oven takaa on vyörymässä päälle. Tai mitä vaikeampia tilanteita on joutunut käymään elämässä läpi ilman, että on käsitellyt niistä juontuvia tunteita sen vaikeammalta niitä voi tuntua lähteä kohtaamaan. Ahdistus saattaa tuntua kuin maanvyörymältä, – jos raotan ovea se tuntuu tulevan  massiivisena päälle.

Väistetyt tunteet voivat ottaa monenlaisia muotoja aina erilaisista riippuvuuksista, väkivaltaisuuteen ja poissaolevuuteen. Tunteet ovat aineettomia mutta tekemisen kautta ne saavat muodon. Tunteet eivät vahingoita mutta niistä seuranneisiin tekoihin on moni kuollut. Siksi kaikista lievin ja paras tunteiden käsittelemisen muoto on kohdata ne sellaisinaan siinä hetkessä kuin ne ilmenee.

Iloinen lastenvaatteiden verkkokauppa

Lapsuudesta kytemään jääneet tunteet saattavat purkautua myöhemmin monin eri tavoin joista useimmat niistä tavoista  saattavat olla vahingollisia. Itselläni oli nuorena paljon addiktioita, itsetuhoa ja masennusta. Kohtaamattomat tunteeni oireilivat kirjavasti.

Jos olemme niin onnekkaita, että löydämme läsnäolijan , kuuntelijan ja todistajan  tunteillemme olla ja tulla se on ehkä parasta mitä voimme saada. Padotut tunteet tuntuvat kamalilta, eikä niitä mielellään kokisi, mutta oman kokemukseni mukaantunteista ei pääse läpi kuin tuntemalla. Olipa tunne päällä taaperona taikka myöhemmällä iällä. Sen läpi on mentävä ja parhaiten se onnistuu toisen  rakastavassa läsnäolossa.

Tahdon jatkossakin tehdä parhaani siinä, että lapseni saa tuntea kaikki tunteeensa hyväksytysti, niin ettei hänen tarvitse keksiä strategiota niiden kanssa selviytymiseen tai niiden välttelyyn. Jos onnistun luomaan lapselleni lähtökohdat elämään niin, että hän on vapaa käyttämään energiansa muuhun kuin selviytymiseen padottujen tunteiden kanssa uskon, että hänellä on paljon kapasitettiia laittaa energiansa muuhun.

Mitä vanhemmaksi tulen sen selvemmäksi minulle käy: aidon hyvinvoinnin pohja on terve tunne-elämä. Onneksi voimme vielä aikuisenakin opetella sallimaan tunteitamme ja elämään niiden kanssa vapaassa virrassa. Se vaatii kyllä enemmän työtä koska kasvoimme uskomaan, että tunteissamme on jotakin väärä. Nuo uskomukset pitää muuttaa, ja se vaatii tietoista työskentelyä niiden parissa.

Jos päätät aikuisena opetella sallimaan tunteesi, lapsesi saa helpomman tien kun näytät siihen mallia. Ja jos sinulle on lapsia, he ovat sinulle parhaita opettajia tässä. Voimme oppia lapsiltamme mitä on elää tunteiden vapaassa virrassa sen sijaan, että koitamme ohjata heitä tukahduttamaan itseään.

Kun kirjoitan tätä tekstiä minulle tulee tunne, että ehkä toistan itseäni. Tämä on aihe josta olen kirjoittanut jo paljon ja tulen jatkossakin kirjoittamaan, koska se on yksi perustavanlaatuisimmista asioista ihmiselämässä.  Me synnymme tänne tunteiden kanssa eikä niitä voi sammuttaa, mutta voimme oppia elämään niiden kanssa sopusoinnussa ja mahdollisimman terveesti ne sallien. Saamme myötävirtaan tunteidemme kanssa elämällä varmasti paljon enemmän elämästä irti kuin niitä vastustaen. Tunteet ovat suuri rikkaus ja aina meidän puolellamme. Niissä asuu suuri viisaus kun opimme tunnistaman ja tunnustamaan elämän niiden kanssa.

Lue myös artikkelini:
Vaille jäämisen jäljet
Satuhieronta auttaa lasta rauhoittumaan
Lapsuuden koskemattomuus luo pohjan itsekunnioitukselle ja terveille rajoille myös aikuisena
Lapsena saadut mallit tunteiden käsittelemiseen kantautuu aikuisuuteen asti
Miksi äidit unohtavat itsensä?
Kenen häpeää kannat?
1000 + 1 hyvää tarkoittavaa neuvoa ja miten löytää rohkeasti omanlainen äitiys
Lasten puhtaat tunteet

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *