Toteuttaessaan unelmiaan on kuoltava vanhalle

Mulla onkin ollut tässä melko pitkä aika siitä kun blogiini olen mitään kirjoitellut.
Olen kirjoittanut tätä blogia pitkälti inspiraation ja kirjoitusinnon siivittämänä joten viime vuonna kun keskityin kirjoittamaan kirjaani, se tarve täyttyi siinä. Lisäksi olen varmasti hakenut jollain lailla sisäisestä kompassistani suuntaa miten ylipäänsä jatkossa kirjoitan ja toteutan itseäni kirjoittajana. Sitä kun kasvaa itsekin tässä samalla ja vanhat tavat ja aiheet eivät enää inspiroi samoin kuin joskus ennen. Tuntuu hyvältä uudistua, mutta samalla sitä pohtii miten se uusi istuu tämän vanhan päälle ja mitä se uusi lopulta edes on.

Oma tapani elää on pitkälti intuitiivinen. En puske ja suorita asioita, joskus se tuottaa haasteita tähän yrittäjyyteen. Toisaalta se on juurikin se syy miksi minulle virtaa tietoa ja inspiraatiota. Kuuntelen ja otan vastaan sen mikä mulle annetaan. Ja pyrin kirjaamaan sen ylös sellaisenaan ilman turhaa analysointia. Elämä on syklistä ja kaikille vaiheille on annettava tilaa ja aikaa.

Kirjani (Trauman parantama,Viisas Elämä, 2023) kirjoittaminen oli todella iso ja raskas prosessi. Minulla meni lähes puoli vuotta toipua siitä. Kun minulta kysytään miltä tuntui kirjoittaa kirja, vastaukseni on ollut: hirveää. Mitäpä sitä totuutta kaunistelemaan. Sen kirjoittaminen oli niin työlästä ja sitouttavaa, että se vei minusta kaikki mehut. Sitäkin hienompaa nyt on kuulla ja saada palautetta miten se on vaikuttanut positiivisesti ihmisten elämään. Olen saanut käsittämättömän hyvän vastaanoton kirjalle niin ammattilaisilta, traumasta toipujilta kuin toipujien läheisiltäkin.

Viime päivinä mulle on alkanut taas virtaamaan paljon kirjoitusideoita ja tietoisuuteeni on noussut muutamia aiheita jotka toteutan lähiaikoina verkkokurssiksi. Onpa mieleeni tullut myös kirjaideakin, mutta sen eteen en ole vielä tehnyt mitään. Uuden kirjan kirjoittaminen ei houkuttele vielä hirveästi, kun muistissa on niin hyvin vielä edellisen kirjan kirjoittamiseen sisältynyt työmäärän. Mutta jatkossa tuskin noin rankkaa prosessia joudun minkään kirjoittamisen osalta käymään läpi, koska nyt julkaistu kirjani on varmasti raskain aiheeltaan ja lisäksi hyvin henkilökohtainen. Eräs kirjailija tuttava sanoikin minulle, että kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen on aina vaikea ja iso juttu, olipa se fiktiota tai tietokirja. Mutta sinä teit sen potenssiin tuhat, koska kirjoitit niin henkilökohtaisesti ja läpinäkyvästi itsestäsi. Tämän kuuleminen oli minulle ihana nähdyksi tulemisen hetki, koska näin se todella on. On helpompi kirjoittaa roolista, asiantuntijuudesta tai mielikuvituksesta käsin kuin rehellisesti itsestään kaikkien näkyville. Kokeile vaikka.

”Sinun pitää kuolla muutama kerta ennen kuin voit todella elää.  – Bukowski

Olen kuitenkin onnellinen, että kirja on julkaistu ja minun ei tarvitse kirjoittaa sitä kirjaa enää koskaan uudelleen. Nyt se on tehty! 😀 Olen kiitollinen prosessin upeasta selkeyttävästä vaikutuksesta ja siitä, että se on siltä osin takana. Moni haaveilee kirjan kirjoittamisesta, mutta niin kauan kuin se on unelma, se on helppo pitää ”kivana haaveena.” Kirjan kirjoittaminen kuin kaikki muukin sitoutunut työskentely vaatii kuitenkin paljon. Kun minua onniteltiin kustannussopimuksesta, harva tajusi minkälaisia tunteita oikeasti jouduin käymään läpi koko prosessissa. Se ei ollut pelkästään kivaa ja mukavaa unelmien toteuttamista. Kaukana siitä. Paitsi ylipäänsä trauma aiheeseen päivästä toiseen keskittyminen, joka jo itsessään on hyvin raskasta, jouduin myös läpikäymään pelot julkaisemiseen ja näkyväksi tulemiseen liittyen. Kun kirja oli lähdössä painoon epäröin edelleen sen julkaisemista. Mietin teenkö siinä elämäni suurimman virheen. Koska uteliaisuus oli kuitenkin suurempi kuin kauhistuttava pelko, joka sekin oli suurta, mietin, etten saa koskaan tietää sitä jos en julkaise kirjaa. Halusin nähdä mitä tapahtuu kun julkaisen kirjani. Olin valmis siihen, että elämäni on sen jälkeen ”pilalla.”

Valmiina Valhallaan

Valmiina Valhallaan

Kun menee kohti unelmiaan ja tavoitteitaan, tuntuu joskus kuin menisi kohti Valhallaa kuin viikinki joka on valmis kuolemaan mennessään sotaan. Ja niin siinä tapahtuukin. Toteuttaessaan unelmiaan ja visioitaan, on kuoltava sille mikä esti niiden toteutumisen. Ulkoapäin katsottuna unelmien toteuttaminen ja asioiden tekeminen näyttää helpolta. Mutta mielestäni on karhunpalvelus itselle ajatella, että jollekin muulle asiat ovat helppoja. Siinä ikäänkuin nostaa kynnykseen entistä korkeammalle itsensä suhteen. Ja tekee itsestään siinä erityisen, miten vaikeaa itselle kaikki on.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kirjan kirjoittaminen oli yksi vaikeimmista asioista elämässäni. Viime vuosi opetti minulle kuitenkin sen, että kun asetan tavoitteen ja sitoudun sen saavuttamiseen, pääsen maaliin ennemmin tai myöhemmin. Ja matkalla koetut tunteet eivät määritä onnistumista tai lopputulosta. Kun en jää kiinni tunteisiini, mikä tahansa on mahdollista.

Ainoa joka voi meidät pysäyttää on me itse. Siksi ajattelen, että on hyvä asettaa itselleen tavoitteita. Sillä tavalla saa enemmän aikaan tässä arvokkaassa ajassa jonka tässä elämässä saamme. Tavoitteen on kuitenkin hyvä olla sellainen joka kumpuaa aidosti omasta itsestäsi käsin, eikä pyri toteuttamaan jonkun toisen käsitystä hyvästä, tavoiteltavasta tai onnistumisesta. Sillä jos sitoutamme itsemme ulkoaohjautuviin tavoitteisiin, hukkaamme itsemme ja aikaamme. Ei ole aina helppo tunnistaa aitoa omaa itseä kaiken opitun seasta tai sitä millainen oikeasti on ja mitä haluaa.

Viime vuonna loin tästä ajatuksesta käsin Inner Medicine-valmennuksen, jossa autan sinua menemään kohti ydintäsi ja löytämään oman itsesi ja sitä kautta oman juttusi äärelle. Viime syksystä lähtien minulla on ollut yhdeksän upeaa valmennettavaa jotka jokainen ovat omalla ainutlaatuisella tavalla täysin erilaisia ihmisiä. Ja heillä kaikilla on aivan omat lahjansa ja lääke tälle maailmalle. Kun tuomme oman itsemme tähän maailmaan ja annamme sille lahjamme, annamme itselle ja muille juuri sitä lääkettä mitä tämä maailma kaipaa.

Niin koin tehneeni esimerkiksi kirjoittaessani kirjani. Meidän ei tarvitse ”tulla joksikin” vaan olla se joka olemme, koko ajan. Inner Medicine- valmennuksesta tein oman osion kotisivuilleni, ja voit lukea sen sivuni ylävalikosta.

Voit ostaa kirjani omistuskirjoituksella verkkokaupastani tästä linkistä.
Tai Adlibriksen sivuilta tästä. 

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *