Miten stressiriippuvuus liittyy maailmanrauhaan?


Tiedätkö sen tunteen, kun on tapahtunut on tragedia ja vaikka sinusta tuntuu jollain lailla väärältä, mielesi uteliasuus voittaa ja haluat tirkistellä mitä on tapahtunut. Hakeudut karmeimman uutisen äärelle, vaikka tiedät sen järkyttävän mieltäsi. Uteliaisuutesi, tai voisiko sanoa hermostosi tila, vie voiton. Turvaton hermostollinen tila haluaa elää stressistä käsin. Se hakeutuu sinne, missä stressiryöppyjä on saatavilla. Siksi niin monet ihmiset kuluttavat viihteenä true crimeä, niin käsittämättömältä kuin se itsestäni tuntuukin. Olen kokenut omassa elämässäni niin paljon ”true crimeä”, etten mitenkään voisi kuvitella kuuntelevani sitä huvikseni. Mutta näin vain on, että se on suosituimpia genrejä tällä hetkellä kirjojen ja podien maailmassa.

Tähän on täysin looginen syy. Silloin kun ihmisellä ei ole keinoja, tai hän ei osaa viedä itseään sisäisen turvan tilaan, hänen on pakko ruokkia stressijärjestelmää sillä mihin se on tottunut. Lisästressillä. On turvallista palata ylivirittyneeseen turvattomaan tilaan kun olemme koukussa stressihormoneihin.

Väitän, että tämä on yksi syy siihen miksemme ole vielä saavuttaneet maailmanrauhaa. Emme ole oppineet mitä on sisäinen turva tai vakauden tunne. Elämme siinä biologisesti selviytymisen kannalta täysin loogisessa maailmassa joka on tuttu, eli turvattomuudesta käsin.

Mikäli turva olisi kollektiivin yleisin mielentila, voisimme palauttaa nekin ihmiset turvan tunteeseen jotka elävät stressistä käsin. Mutta koska enemmistö elää turvattomuudesta eli toisinsanoen traumareaktioista käsin, yleinen maailman ja yhteiskunnan tila on rakentunut sen ympärille. Siksi elämme tragedioista, juorut myyvät, viihdeteollisuus kukoistaa ja sodat ovat suurin bisnes maailmassa.


Älä mene mukaan toisten myrskyihin, vedä heidät rauhaasi.


Turvattomuuden suurin haaste piilee siinä, että on vaikea tunnistaa toisenlaista todellisuutta jos sellaista ei ole koskaan elänyt. On kuin olisi kala vedessä, – ei tunnista uivansa vedessä. Se on liiankin tuttu elementti, jolloin siitä on tullut ainoa todellisuus, itsestäänselvyys. Vasta kun kala heitetään kuivalle maalle tai se näkee ensimmäisen kerran pinnan yläpuolelle siinä voi herätä tietoisuus toisenlaisesta todellisuuden olemassaolosta. Sama on sisäisen turvan ja turvattomuuden kanssa. Se todellisuus, se mielentila, jossa olemme aina eläneet on meidän normaalimme. Ja kun ympäristökin valtaosaksi elää samaa normaalia, miten voisi tunnistaa toisenlaisen todellisuuden olemassaoloakaan.

Itseasiassa koko järjjestelmämme perustuu tälle samalla todellisuudelle, joten yksilön keinot ja resurssit ”uida vastavirtaan” vaativat tietoisuutta siitä minkälaisen järjestelmän sisällä toimitaan. Joskus joissakin piireissä kuulee moitittavan ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet tietään ulos laumasieluisuudesta. Tämänlainen asenne itseasiassa ruokkii sitä selviytymiseen pohjautuvaa järjestelmää jossa me kaikki elämme. Meistä tulee ikään kuin toistemme vihollisia tai vastustajia. On me ja ne muut. Arvosteluun perustuva vuorovaikutus on sitä samaa stressilooppia jossa pyörimme ympyrää. Emme saa toisiamme ulos tuosta loopista arvostelemalla, vaan ymmärryksellä ja yhteistyöllä. Tämänlaisesta asenteesta sisäinen turva eli toisenlainen todellisuus voi aidosti ihmisen sisimmästä kummuta.


Stressiriippuvuus on todellinen ilmiö


Järjestelmämme perustuu trauman päälle, ja se paitsi ylläpitää myös lisää traumaa. Kun ydin kaikessa tekemisessä on jatkuva kasvu ja kilpailu, stressihormonit ovat jotain mikä palvelee tarkoitusta. Voit myös miettiä laillisia stimulantteja: kahvi ja alkoholi ovat yleisesti hyväksyttyjä kun taas kannabis tai psykedeelit eivät. Ottamatta kantaa mitenkään siihen, millaisia haittoja näissä aineissa on, niiden toimintamekanismi on täysin eri. En ole minkään päihteiden kannalta, pohdin tätä asiaa vain siitä näkökulmasta, millaiset stimulantit ja päihteet ovat yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyjä ja laillisia ja mitkä taas on laittomia. Tällä on mielestäni suora yhtes siihen millaisessa yhteiskunnassa elämme.

Kahvi aktivoi sympaattista hermostoa ja voi lisätä vireyttä sekä kuormittaa stressijärjestelmää. Alkoholia puolestaan käytetään usein stressin säätelyyn, mutta sen vaikutus hermostoon on monimutkainen. Se voi lisätä vireystilaa, ja lyhyellä aikavälillä se voi tuntua rentouttavalta, mutta pitkällä aikavälillä se lisää kuormitusta ja voi heikentää palautumista. Alkoholi lamaa keskushermostoa ja moni sanookin käyttävänsä sitä pitkän työviikon jälkeen ”pään nollaamiseen”. Se voi antaa valheellisen viestin hermostolle palautumisesta toimintamekanismistaan johtuen. Alkoholi voi tuntua palauttavalta, vaikka se todellisuudessa häiritsee hermoston luonnollista palautumista.

Kun taas kannabis ja tietyt psykedeelit voivat joillakin ihmisillä lisätä kokemusta sisäänpäin kääntymisestä, läsnäolosta ja hermoston rauhoittumisesta. Kannabidioli (CBD) on kannabiksesta eristetty, ei-päihdyttävä yhdiste, jonka on joissakin tutkimuksissa todettu rauhoittavan hermostoa ja lievittävän ahdistusta. Tutkimus PTSD:n hoidossa on lupaavaa mutta vielä alkuvaiheessa, minkä vuoksi CBD ei ole virallisesti hyväksytty hoitomuoto eikä sitä yleensä määrätä lääkäreiden toimesta.

Stressihomoneja tarvitaan, mutta jatkuvasti hermostollisesti ylivireässä tilassa elävä ihminen jää ikään kuin tyhjäkäynnille. Kuten auto joka on tyhjäkäynnillä vapaalla vaihteella jonka kaasua painetaan, ei liiku mihinkään mutta kuluttaa autoa. Jos autossa ei ole kierrosrajoitinta, ja kaasua painetaan pohjassa pitkään, on riski että moottori vahingoittuu: männät, venttiilit tai kiertokanki voivat hajota, moottori voi kuumentua ja voitelu kärsiä ja pahimmillaan moottori voi ”leipoa kiinni” tai hajota mekaanisesti.


Kun moottoria ”huudattaa” vapaalla vaihteella pitkään, niin vaikutus ei kohdistu vain itse moottoriin, vaan myös pakoputkistoon ja katalysaattoriin. Korkeat kierrokset kuluttaa paljon polttoainetta ja tuottaa kuumaa pakokaasua. Tämän seurauksena pakoputki kuumenee todella paljon. Pitkä huudatus voi aiheuttaa pakosarjan ja pakoputken osien ylikuumenemista ja jopa värimuutoksia, kuten sinertymistä, tummumista. Vanhemmissa autoissa putki voi kärsiä korroosiosta tai jopa haljeta helpommin ylikuumenemisen takia.

Auton katalysaattori on herkkä osa, jossa on keraaminen ”hunajakennomainen” rakenne. Katalysaattorin liiallinen kuumentuminen voi sulattaa tai murtaa kennoston, jolloin katalysaattori menee rikki. Tämä aiheuttaa sen, että auto alkaa menettää tehoja ja päästöt nousevat. Jos polttoainetta palaa huonosti (esim. huudattaessa kaasua ja päästettäessä äkisti irti), katalysaattori voi saada ylimääräisiä bensaräjähdyksiä, jotka kuluttavat sitä vielä nopeammin. Jos tätä tekee kerran tai pari, tuskin auto heti hajoaa, mutta jos tätä tekee usein moottori, pakoputkisto tai katalysaattori kuluu huomattavasti nopeammin. Näin ollen auton ”huudattaminen” paikallaan ei anna mitään hyötyä, mutta kuormittaa tekniikkaa ja lyhentää käyttöikää.

Mikä on sinun polttoaineesi?


Mieti itseäsi tämän edellisen esimerkin tilalle. Moni ihminen tunnistaa itsensä siitä, ettei osaa levätä. ”Automme” on siis jatkuvasti tyhjäkäynnillä, kaasu pohjassa. Mietitäänpä hetki kehoa. On todettu, että pitkäkestoinen stressi on nykyisin yksi suurimmista riskitekijöistä monenlaisille sairauksille. Koneistosi, eli kehosi siis alkaa rikkoutua sen vaikutuksesta. Kenen etua nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme siis ajaa jos sen vaikutus voi olla pitkällä tähtäimellä vakava sairastuminen?

Omasta terveydestään huolehtiakseen on tunnistettava, että sisäisen turvan luominen on henkiökohtainen asia, johon vain me itse voimme vaikuttaa. Toki muiden avulla ja tuella, sillä sisäinen turva rakentuu mitä suurimmassa määrin muiden tuella ja peilauksella. On kuitenkin itse hakeuduttava tällaisten ihmisten pariin, jotka auttavat hermostoasi rauhoittumaan ja purkamaan stressikuormaa. Ja rajattava olosuhteet ja tekijät, jotka ylläpitävät turvattomuuden tilaa. Tämä ei ole helppo tehtävä nykyisessä ympäristössä, mutta mahdollinen.

Se on valtavan iso terveysteko itsellesi, mutta pitkässä juoksussa myös ainoa tie todelliseen sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan. Niin kauan kuin meillä on yhteiskunta joka hyötyy siitä että ihmiset ovat koukussa stressiin, se tulee luomaan sille myös edellytykset kilpailun ja oman edun takaamisen nimissä. Vai mitä mielestäsi indikoi se, että yhä nuoremmat jäävät koukkuun energiajuomiin, eikä niiden saatavuutta yritetä nuoruuden keskuudessa juurikaan rajoittaa.

Kun tuot itsesi rauhaan, edistät suurempaa tarkoitusta. Toisenlaisen todellisuuden ja järjestelmän muodostumista. Toki, prosessi on hyvin hidas. Mutta vaikka elämme kollektiivissa, myös yksilöllä on suuri vaikutus ympäristöön. Joskus suurempi kuin osaamme edes ja kuvitella. Kun yksi ihminen on onnistunut tuomaan itsensä sisäiseen turvaan, se leviää ja kertaantuu ympäristössä. Kuvittele vaikka opettajaa joka tuo joka päivä oman sisäisen rauhan ja turvan tunteen kautta samaa oppilailleen. Hän huokuu rauhaa oppilailleen ja auttavat heitä kanssasäätelemään omaa hermostoaan. Silloin oppilaat saavat kokea opettajan kautta turvaa ehkä ensimmäistä kertaa elämässään, he oppivat tunnistamaan sen ja sitä kautta myös aikuisena hakeutumaan sitä kohti. On valtavan iso merkitys, että saa vertailukohdan siitä miltä turvan tunne tuntuu, jotta sitä kohti osaa ja ymmärtää edes hakeutua.

Meillä kaikilla on rooli ja tehtävämme tässä järjestelmässä. Yksilöillä on yhteiskunnassa ja maailmassa valtava merkitys, joten älä väheksy myöskään omaa osuuttasi tässä kokonaisuudessa. Yksi sisäiseen turvan tilaan päässyt ihminen, voi vetää samaan tilaan perässään myös muita.

Lue myös artikkelini:

Trauma ja uupumus kietoutuvat toisiinsa
Siirtymä mielestä sydäntietoisuuteen
Omaan tahtiin – kunnioitatko omaa rytmiäsi vai elätkö muiden tahtiin?
Kasvava tietoisuus lisää myötätuntoa maailmaan
Hengen nälkä
Traumaperäinen stressihäiriö
Trauman takana on ihminen
Pelkopohjainen yhteiskunta
Uuden maailman rakentajat






0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Evästeiden käytöstä

Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen sekä auttavat meitä ymmärtämään mikä kävijöitä kiinnostaa.